Toimeksiantajien odotuksia, käsityksiä ja kokemuksia soveltuvuusarvioinneista
VÄLIMÄKI, VIRPI (2005)
VÄLIMÄKI, VIRPI
2005
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15226
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15226
Tiivistelmä
Hakutermit:
soveltuvuusarviointi, henkilöarviointi, toimeksiantaja, rekrytointi, asiakasyritys
Rekrytointi on ollut ja tulee aina olemaan keskeinen osa yritystoimintaa. Sen haasteet aikataulujen kiristymisen ja osaajista kilpailemisen myötä ovat jatkuvasti kasvaneet. Nykyään useat suuret ja keskisuuret yritykset ovat ottaneet soveltuvuusarvioinnit käyttöönsä rekrytointiin liittyvän päätöksenteon tueksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia syitä ja tavoitteita toimeksiantajilla on käyttää soveltuvuus-arviointipalveluja. Tutkittiin myös yritysten käsityksiä soveltuvuusarviointiin liittyvistä tekijöistä sekä selvitettiin millaisia käytännön kokemuksia yrityksillä on ollut soveltuvuusarvioinneista. Näiden tietojen pohjalta tarkoituksena on kehittää yrityksille tarjottavaa soveltuvuusarviointipalvelua.
Tutkimus on tehty yhteistyössä Tampereen Personnel-Yhtiöiden kanssa, ja tutkimuksen ensisijaisena kohderyhmänä oli heidän soveltuvuusarviointipalveluja käyttäneet asiakkaansa (n=46). Vertailuaineiston saamiseksi sekä tulosten suuremman yleistettävyyden vuoksi tutkimuksen toiseksi kohderyhmäksi otettiin otos perusjoukosta, joka käsittää kaikki Suomen yritykset, joissa on henkilöstöpäällikkö (n=47).
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla, jotka olivat erikseen suunnattu Personnelin asiakas- ja ei-asiakasyritysten henkilöstöpäälliköille. Yritykset olivat tyypillisimmillään teollisuuden, julkisten yhteisöjen ja kaupan alan toimijoita. Suurin osa kohderyhmien yrityksistä oli yli 15 vuoden ikäisiä ja henkilöstömäärä oli niissä tyypillisimmin yli 250. Yrityksistä ainoastaan 7 ei ollut koskaan käyttänyt soveltuvuusarviointipalveluja.
Molemmissa kohderyhmissä keskeisin syy käyttää soveltuvuusarviointipalveluja oli riskien välttäminen rekrytoinneissa. Tärkeäksi yritykset kokivat myös objektiivisen näkemyksen saamisen sekä tarpeen saada päätöksenteolleen tukea. Nämä tulokset olivat odotettuja, hyvin yleisen tason syitä ja voivat pitää sisällään erilaisia tekijöitä. Tutkittaessa yksityiskohtaisemmin soveltuvuusarviointeihin liittyviä, toimeksiantajien päätöksentekoon keskeisesti vaikuttavia tekijöitä, selvisi, että tärkeimpänä pidettiin tietoa hakijan peruskykykapasiteetista. Rekrytoitavan henkilön sitoutuminen yritykseen sekä jatkuvan oppimisen periaate nähtiin myös olennaisina tekijöinä. Lisäksi yritykset pitivät arvioinnin olennaisena osana tietoa työnhakijan sosiaalisista valmiuksista sekä persoonallisuuden ominaisuuksia, joista tärkeimpänä mainittakoon yhteistyökyky, vastuun-tunto sekä luotettavuus. Asiakasyritykset olivat keskimäärin varsin tyytyväisiä käyttämiinsä soveltuvuusarviointipalveluihin.
Yritysten taholta tuotettiin myös soveltuvuusarviointipalveluihin liittyviä kehittämisideoita. Yritykset korostivat ennen kaikkea huolellista perehtymistä asiakasorganisaation liiketoimintaan, työyhteisöön sekä yrityskulttuuriin ja -arvoihin. Toisaalta yritykset katsoivat, että kriteerit ja ominaisuudet, joiden suhteen työnhakijoita arvioidaan, voisivat olla vielä moniulotteisempia eri toimenkuvissa.
soveltuvuusarviointi, henkilöarviointi, toimeksiantaja, rekrytointi, asiakasyritys
Rekrytointi on ollut ja tulee aina olemaan keskeinen osa yritystoimintaa. Sen haasteet aikataulujen kiristymisen ja osaajista kilpailemisen myötä ovat jatkuvasti kasvaneet. Nykyään useat suuret ja keskisuuret yritykset ovat ottaneet soveltuvuusarvioinnit käyttöönsä rekrytointiin liittyvän päätöksenteon tueksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia syitä ja tavoitteita toimeksiantajilla on käyttää soveltuvuus-arviointipalveluja. Tutkittiin myös yritysten käsityksiä soveltuvuusarviointiin liittyvistä tekijöistä sekä selvitettiin millaisia käytännön kokemuksia yrityksillä on ollut soveltuvuusarvioinneista. Näiden tietojen pohjalta tarkoituksena on kehittää yrityksille tarjottavaa soveltuvuusarviointipalvelua.
Tutkimus on tehty yhteistyössä Tampereen Personnel-Yhtiöiden kanssa, ja tutkimuksen ensisijaisena kohderyhmänä oli heidän soveltuvuusarviointipalveluja käyttäneet asiakkaansa (n=46). Vertailuaineiston saamiseksi sekä tulosten suuremman yleistettävyyden vuoksi tutkimuksen toiseksi kohderyhmäksi otettiin otos perusjoukosta, joka käsittää kaikki Suomen yritykset, joissa on henkilöstöpäällikkö (n=47).
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla, jotka olivat erikseen suunnattu Personnelin asiakas- ja ei-asiakasyritysten henkilöstöpäälliköille. Yritykset olivat tyypillisimmillään teollisuuden, julkisten yhteisöjen ja kaupan alan toimijoita. Suurin osa kohderyhmien yrityksistä oli yli 15 vuoden ikäisiä ja henkilöstömäärä oli niissä tyypillisimmin yli 250. Yrityksistä ainoastaan 7 ei ollut koskaan käyttänyt soveltuvuusarviointipalveluja.
Molemmissa kohderyhmissä keskeisin syy käyttää soveltuvuusarviointipalveluja oli riskien välttäminen rekrytoinneissa. Tärkeäksi yritykset kokivat myös objektiivisen näkemyksen saamisen sekä tarpeen saada päätöksenteolleen tukea. Nämä tulokset olivat odotettuja, hyvin yleisen tason syitä ja voivat pitää sisällään erilaisia tekijöitä. Tutkittaessa yksityiskohtaisemmin soveltuvuusarviointeihin liittyviä, toimeksiantajien päätöksentekoon keskeisesti vaikuttavia tekijöitä, selvisi, että tärkeimpänä pidettiin tietoa hakijan peruskykykapasiteetista. Rekrytoitavan henkilön sitoutuminen yritykseen sekä jatkuvan oppimisen periaate nähtiin myös olennaisina tekijöinä. Lisäksi yritykset pitivät arvioinnin olennaisena osana tietoa työnhakijan sosiaalisista valmiuksista sekä persoonallisuuden ominaisuuksia, joista tärkeimpänä mainittakoon yhteistyökyky, vastuun-tunto sekä luotettavuus. Asiakasyritykset olivat keskimäärin varsin tyytyväisiä käyttämiinsä soveltuvuusarviointipalveluihin.
Yritysten taholta tuotettiin myös soveltuvuusarviointipalveluihin liittyviä kehittämisideoita. Yritykset korostivat ennen kaikkea huolellista perehtymistä asiakasorganisaation liiketoimintaan, työyhteisöön sekä yrityskulttuuriin ja -arvoihin. Toisaalta yritykset katsoivat, että kriteerit ja ominaisuudet, joiden suhteen työnhakijoita arvioidaan, voisivat olla vielä moniulotteisempia eri toimenkuvissa.