Rajattoman yhteistyön rajat. Tapaustutkimus Tornion ja Haaparannan työhallintojen rajayhteistyöstä
MATHLEIN, MARIKA (2005)
2005
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15219
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15219
Tiivistelmä
Hakutermit:
raja, rajayhteistyö, Tornio, Haaparanta, työvoimahallinto
Tutkielmassa tarkastellaan pohjoisen Suomen ja Ruotsin rajakaupunkien Tornion ja Haaparannan paikallisten työhallintojen välistä rajayhteistyötä. Alueella on pyritty madaltamaan työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman liikkuvuuden rajaesteitä projektilähtöisesti yhteisen työnhakupisteen Eurocity (nyk. Eures) Jobcentren avulla. Tutkielmassa tarkastellaan, miten paikallinen projekti on vaikuttanut työhallintojen virkailijoiden rajayhteistyöhön ja rajan merkityksellistämisen tapoihin. Samalla tuotetaan tietoa siitä, kuinka rajoja luodaan ja ylläpidetään paikallisissa arkikäytännöissä.
Rajayhteistyön institutionaalisia käytäntöjä tarkastellaan sosiologian ja maantieteen risteysasemilla syntyneiden rajan, paikan ja toimintatilan käsitteiden avulla. Rajat yhdistävät ja erottavat. Ne ovat kietoutuneet osaksi sosiaalisia käytäntöjämme, jolloin ne ilmentävät myös vallan diskursiivisia rakenteita. Näitä rakenteita analysoiden tutkielmassa esitetään, miten rajoja ylläpidetään ja uusinnetaan arkisissa itsestäänselvissä käytännöissä. Rajayhteistyöilmiön monitahoisuutta kuvataan Masseyn toimintatilan käsitteen avulla. Työhallinnon asettamia rajayhteistyön puitteita puolestaan suhteutetaan Minzbergin organisaatioiden rakenneteoriaan.
Tutkielman pääasiallinen aineisto on hankittu keväällä 2004 haastattelemalla Tornion ja Haaparannan työhallintojen virkailijoita (5+5). Heidän rajayhteistyön kehittämiseen liittyvää puhetta on analysoitu Jeffrey C. Alexanderin symbolisten luokitusten analyysimallia apuna käyttäen. Haastatteluaineiston avulla tarkastellaan niitä sosiaalisia käytäntöjä, joissa meidän ja heidän väliset rajat tuotetaan. Lisäksi esitetään, miten institutionaalisen tason symboliset luokitukset ilmenevät myös virkailijoiden välisissä sosiaalisissa suhteissa ja toiminnan sosiaalisissa motiiveissa. Näiden binaaristen luokittelujen ristiriita- ja täydentävyyssuhteissa syntyvät ne merkitykset, joita rajayhteistyölle annetaan.
Vaikka rajayhteistyö mielletään kaupunkien hallinnolliseksi yhteistyöksi, korostuvat sen rajat kuitenkin nimenomaan hallinnollisissa arkikäytännöissä. Nämä institutionaaliset käytännöt määrittävät virkailijoidenkin sosiaaliset suhteet ja toimintatilan kansalliseksi, jolloin raja näyttäytyy esteenä. Toimintatilaa voidaan kuitenkin venyttää tilanteen mukaan joustavasti arkisissa vuorovaikutustilanteissa Jobcentressä, missä palvellaan yhtäläisesti kaikkia raja-alueen asiakkaita. Tällöin raja nähdään selkeämmin mahdollisuutena. Rajayhteistyössä kyse on siis ennen kaikkea valtiollisen ja paikallisen tason toimijoiden välisestä valtamäärittelystä.
raja, rajayhteistyö, Tornio, Haaparanta, työvoimahallinto
Tutkielmassa tarkastellaan pohjoisen Suomen ja Ruotsin rajakaupunkien Tornion ja Haaparannan paikallisten työhallintojen välistä rajayhteistyötä. Alueella on pyritty madaltamaan työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman liikkuvuuden rajaesteitä projektilähtöisesti yhteisen työnhakupisteen Eurocity (nyk. Eures) Jobcentren avulla. Tutkielmassa tarkastellaan, miten paikallinen projekti on vaikuttanut työhallintojen virkailijoiden rajayhteistyöhön ja rajan merkityksellistämisen tapoihin. Samalla tuotetaan tietoa siitä, kuinka rajoja luodaan ja ylläpidetään paikallisissa arkikäytännöissä.
Rajayhteistyön institutionaalisia käytäntöjä tarkastellaan sosiologian ja maantieteen risteysasemilla syntyneiden rajan, paikan ja toimintatilan käsitteiden avulla. Rajat yhdistävät ja erottavat. Ne ovat kietoutuneet osaksi sosiaalisia käytäntöjämme, jolloin ne ilmentävät myös vallan diskursiivisia rakenteita. Näitä rakenteita analysoiden tutkielmassa esitetään, miten rajoja ylläpidetään ja uusinnetaan arkisissa itsestäänselvissä käytännöissä. Rajayhteistyöilmiön monitahoisuutta kuvataan Masseyn toimintatilan käsitteen avulla. Työhallinnon asettamia rajayhteistyön puitteita puolestaan suhteutetaan Minzbergin organisaatioiden rakenneteoriaan.
Tutkielman pääasiallinen aineisto on hankittu keväällä 2004 haastattelemalla Tornion ja Haaparannan työhallintojen virkailijoita (5+5). Heidän rajayhteistyön kehittämiseen liittyvää puhetta on analysoitu Jeffrey C. Alexanderin symbolisten luokitusten analyysimallia apuna käyttäen. Haastatteluaineiston avulla tarkastellaan niitä sosiaalisia käytäntöjä, joissa meidän ja heidän väliset rajat tuotetaan. Lisäksi esitetään, miten institutionaalisen tason symboliset luokitukset ilmenevät myös virkailijoiden välisissä sosiaalisissa suhteissa ja toiminnan sosiaalisissa motiiveissa. Näiden binaaristen luokittelujen ristiriita- ja täydentävyyssuhteissa syntyvät ne merkitykset, joita rajayhteistyölle annetaan.
Vaikka rajayhteistyö mielletään kaupunkien hallinnolliseksi yhteistyöksi, korostuvat sen rajat kuitenkin nimenomaan hallinnollisissa arkikäytännöissä. Nämä institutionaaliset käytännöt määrittävät virkailijoidenkin sosiaaliset suhteet ja toimintatilan kansalliseksi, jolloin raja näyttäytyy esteenä. Toimintatilaa voidaan kuitenkin venyttää tilanteen mukaan joustavasti arkisissa vuorovaikutustilanteissa Jobcentressä, missä palvellaan yhtäläisesti kaikkia raja-alueen asiakkaita. Tällöin raja nähdään selkeämmin mahdollisuutena. Rajayhteistyössä kyse on siis ennen kaikkea valtiollisen ja paikallisen tason toimijoiden välisestä valtamäärittelystä.