Etelä-Pirkanmaan nuorten elinolojen kehittäminen - Elinolojen kehittämissuunnitelma nuorten elinoloselvityksen sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden haastattelututkimuksen perusteella
KÄHKÖLÄ, KATARIINA (2005)
KÄHKÖLÄ, KATARIINA
2005
Sosiaalityö, sosiaalipedagogiikan linja - Social Work, Social Pedagogics
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15217
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15217
Tiivistelmä
Hakutermit:
elinolot, syrjäytyminen, työllistyminen, osallisuus, yhteistyö, seutukunta
Tutkielmassa tarkastellaan Etelä-Pirkanmaan nuorten elinoloja sekä elinolojen kehittämismahdollisuuksia alueellisesta näkökulmasta käsin. Tutkimuskohteena ovat nuorten elinolot, niiden kehittämistarpeet sekä keinot painopistealueena seutukunnallinen yhteistyö. Tutkielman tarkoitus on luoda suunnitelma elinolojen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, johon sekä seutukunnan nuoret, että päättäjät voivat sitoutua. Tutkielmassa on pyritty löytämään keinoja joita Etelä-Pirkanmaalla on mahdollista realistisesti toteuttaa.
Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu nuoria koskevasta kirjallisuudesta elämän eri osa-alueilta. Viitekehys painottuu työllisyyskysymyksiin sekä erityisnuorisotyön teemoihin, mutta käsittää useat muutkin osa-alueet asumisesta, osallisuudesta sekä valtion ja kuntien tehtävistä nuorten elinolojen kehittämismallien tarkasteluun jolloin on mahdollista kattavasti analysoida tarpeiden ja todellisten mahdollisuuksien kohtaamista.
Tutkielman empiirinen aineisto koostuu kahdesta osiosta. Nuorten elinoloselvityksessä tutkimusmenetelmänä käytettiin postikyselyä, jolloin puolistrukturoitu haastattelulomake lähetettiin satunnaisella otannalla valitulle 20 %:lle eri ikäryhmien edustajista. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden haastattelututkimus suoritettiin kahdenkeskisin teemahaastatteluin ja puolistrukturoidulla haastattelulomakkeella.
Elinoloselvitys sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Tulokset käsiteltiin SPSS-tilasto-ohjelmalla ja vertailtiin muun muassa ikäluokittain, paikkakunnittain, sukupuolen mukaan sekä koko seutukuntana. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden haastattelututkimus käsitti ainoastaan avokysymyksiä, jotka suunniteltiin elinoloselvityksestä nousseiden aiheiden ympärille. Kyseessä oli selvityksen luonteinen haastattelututkimus jossa vastauksia eriteltiin myös kunnittain antamaan lukijalle tietoa kuntakohtaiseen kehittämistyöhön ja päätöksentekoon.
Tutkimustuloksia esitetään lähtökohtaisesti kuudesta eri teemasta, joihin on tutkimusongelmassa päädytty. Nämä teemat ovat nuorten asuminen, nuorten työllistyminen seutukunnalla, erityisnuorisotyö, yhteistyön ja hyvien käytäntöjen jakaminen, alueellinen tasa-arvo sekä lasten ja nuorten osallisuuskysymykset.
Lähtökohtaisena tavoitteena oli pyrkimys löytää parannuskeinoja joita seutukunnallisen yhteistyön voimin on mahdollista tehdä. Avoin keskustelu sekä poikkihallinnollinen yhteistyö mahdollistavat elinolojen kehittämisen. Etelä-Pirkanmaan seutukunnan kaltaisten suurten kaupunkien läheisyydessä sijaitsevien agraarikuntien on mahdollista hyödyntää tämän tutkielman tuloksia.
elinolot, syrjäytyminen, työllistyminen, osallisuus, yhteistyö, seutukunta
Tutkielmassa tarkastellaan Etelä-Pirkanmaan nuorten elinoloja sekä elinolojen kehittämismahdollisuuksia alueellisesta näkökulmasta käsin. Tutkimuskohteena ovat nuorten elinolot, niiden kehittämistarpeet sekä keinot painopistealueena seutukunnallinen yhteistyö. Tutkielman tarkoitus on luoda suunnitelma elinolojen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, johon sekä seutukunnan nuoret, että päättäjät voivat sitoutua. Tutkielmassa on pyritty löytämään keinoja joita Etelä-Pirkanmaalla on mahdollista realistisesti toteuttaa.
Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu nuoria koskevasta kirjallisuudesta elämän eri osa-alueilta. Viitekehys painottuu työllisyyskysymyksiin sekä erityisnuorisotyön teemoihin, mutta käsittää useat muutkin osa-alueet asumisesta, osallisuudesta sekä valtion ja kuntien tehtävistä nuorten elinolojen kehittämismallien tarkasteluun jolloin on mahdollista kattavasti analysoida tarpeiden ja todellisten mahdollisuuksien kohtaamista.
Tutkielman empiirinen aineisto koostuu kahdesta osiosta. Nuorten elinoloselvityksessä tutkimusmenetelmänä käytettiin postikyselyä, jolloin puolistrukturoitu haastattelulomake lähetettiin satunnaisella otannalla valitulle 20 %:lle eri ikäryhmien edustajista. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden haastattelututkimus suoritettiin kahdenkeskisin teemahaastatteluin ja puolistrukturoidulla haastattelulomakkeella.
Elinoloselvitys sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Tulokset käsiteltiin SPSS-tilasto-ohjelmalla ja vertailtiin muun muassa ikäluokittain, paikkakunnittain, sukupuolen mukaan sekä koko seutukuntana. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden haastattelututkimus käsitti ainoastaan avokysymyksiä, jotka suunniteltiin elinoloselvityksestä nousseiden aiheiden ympärille. Kyseessä oli selvityksen luonteinen haastattelututkimus jossa vastauksia eriteltiin myös kunnittain antamaan lukijalle tietoa kuntakohtaiseen kehittämistyöhön ja päätöksentekoon.
Tutkimustuloksia esitetään lähtökohtaisesti kuudesta eri teemasta, joihin on tutkimusongelmassa päädytty. Nämä teemat ovat nuorten asuminen, nuorten työllistyminen seutukunnalla, erityisnuorisotyö, yhteistyön ja hyvien käytäntöjen jakaminen, alueellinen tasa-arvo sekä lasten ja nuorten osallisuuskysymykset.
Lähtökohtaisena tavoitteena oli pyrkimys löytää parannuskeinoja joita seutukunnallisen yhteistyön voimin on mahdollista tehdä. Avoin keskustelu sekä poikkihallinnollinen yhteistyö mahdollistavat elinolojen kehittämisen. Etelä-Pirkanmaan seutukunnan kaltaisten suurten kaupunkien läheisyydessä sijaitsevien agraarikuntien on mahdollista hyödyntää tämän tutkielman tuloksia.