Kerronta ja puhekieli Natalia Baranskajan teoksessa Nedelja kak nedelja ja sen suomennoksessa
KIVIOJA, HENNA (2005)
2005
Käännöstiede (venäjä) - Translation Studies (Russian)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-12-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15215
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15215
Tiivistelmä
Hakutermit:
puhekieli, kerronta, teksti, kertoja, henkilöt
Tässä tutkielmassa tarkastellaan venäläisen kirjailijan, Natalia Baranskajan, teosta Неделя как неделя ja sen suomennosta Viikko kuin viikko.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Natalia Baranskajan kerrontatyylin ominaispiirteitä ja sitä, miten kerrontatyylin säilyttäminen on onnistunut Eila Salmisen suomennoksessa. Tutkimuksen kohteena oleva teos on kirjoitettu päiväkirjamuotoon ja yksi sen kielellisistä ominaispiirteistä on runsas puhekielen käyttö. Toinen käsiteltävä kokonaisuus onkin puhekielen kääntäminen. Tarkoituksena on tuoda esille, mitä puhekielelle ominaisia piirteitä teoksessa ja sen suomennoksessa on käytetty. Puhekielisiä piirteitä analysoidaan sanastollisten ja lauseopillisten tunnuspiirteiden kautta.
Puhekielisyyttä pyritään selventämään tutkimusaineistosta lainattujen esimerkkien avulla ja samalla selvitetään, miten puhekielisyys on onnistuttu säilyttämään suomennoksessa. Tässä tutkimuksessa on käytetty hyväksi Tampereen yliopiston lehtorin, Mihail Mihailovin, luomaa ohjelmaa, WordChainerPar:ia, jonka avulla käsitellään lähdetekstistä ja sen suomennoksesta koostuvaa rinnakkaiskorpusta. Tästä rinnakkaiskorpuksesta etsitään suomenkielisiä vastineita alkuperäistekstissä esiintyville puhekielisille sanoille ja lauseille.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että Baranskaja on luonut puhekielisyyden vaikutelman käyttämällä niin lauseopillisia kuin sanastollisiakin keinoja. Yksittäisistä sanoista hän on käyttänyt paljon mm. deiktisiä elementtejä, diskurssipartikkeleita, erilaisia pikkusanoja ja leksikaalisia täytteitä, jotka osoittavat tietyn henkilön näkökulmaa. Lausetasolla Baranskaja on käyttänyt mm. keskeneräisiä ja vaillinaisia lauseita korostamaan puhekielisyyden vaikutelmaa. Kääntäjä on pitäytynyt tiukasti kiinni lähtökielessä ja tekstimaailma on suurimmalta osin jätetty alkuperäiseksi. Käännöksessään Salminen on turvautunut mahdollisimman vähän sitaattilainoihin tai monisanaisiin selityksiin.
puhekieli, kerronta, teksti, kertoja, henkilöt
Tässä tutkielmassa tarkastellaan venäläisen kirjailijan, Natalia Baranskajan, teosta Неделя как неделя ja sen suomennosta Viikko kuin viikko.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Natalia Baranskajan kerrontatyylin ominaispiirteitä ja sitä, miten kerrontatyylin säilyttäminen on onnistunut Eila Salmisen suomennoksessa. Tutkimuksen kohteena oleva teos on kirjoitettu päiväkirjamuotoon ja yksi sen kielellisistä ominaispiirteistä on runsas puhekielen käyttö. Toinen käsiteltävä kokonaisuus onkin puhekielen kääntäminen. Tarkoituksena on tuoda esille, mitä puhekielelle ominaisia piirteitä teoksessa ja sen suomennoksessa on käytetty. Puhekielisiä piirteitä analysoidaan sanastollisten ja lauseopillisten tunnuspiirteiden kautta.
Puhekielisyyttä pyritään selventämään tutkimusaineistosta lainattujen esimerkkien avulla ja samalla selvitetään, miten puhekielisyys on onnistuttu säilyttämään suomennoksessa. Tässä tutkimuksessa on käytetty hyväksi Tampereen yliopiston lehtorin, Mihail Mihailovin, luomaa ohjelmaa, WordChainerPar:ia, jonka avulla käsitellään lähdetekstistä ja sen suomennoksesta koostuvaa rinnakkaiskorpusta. Tästä rinnakkaiskorpuksesta etsitään suomenkielisiä vastineita alkuperäistekstissä esiintyville puhekielisille sanoille ja lauseille.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että Baranskaja on luonut puhekielisyyden vaikutelman käyttämällä niin lauseopillisia kuin sanastollisiakin keinoja. Yksittäisistä sanoista hän on käyttänyt paljon mm. deiktisiä elementtejä, diskurssipartikkeleita, erilaisia pikkusanoja ja leksikaalisia täytteitä, jotka osoittavat tietyn henkilön näkökulmaa. Lausetasolla Baranskaja on käyttänyt mm. keskeneräisiä ja vaillinaisia lauseita korostamaan puhekielisyyden vaikutelmaa. Kääntäjä on pitäytynyt tiukasti kiinni lähtökielessä ja tekstimaailma on suurimmalta osin jätetty alkuperäiseksi. Käännöksessään Salminen on turvautunut mahdollisimman vähän sitaattilainoihin tai monisanaisiin selityksiin.