Yrityksen sosiaalinen vastuu sosiaalisten yritysten avainhenkilöiden käsityksiä yrityksen sosiaalisesta vastuusta
RAIVIO, JOHANNA (2005)
2005
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-11-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15201
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15201
Tiivistelmä
Yritysten yhteiskuntavastuusta käytävä keskustelu on kiihtynyt, sillä globaalin talouden mukanaan tuomat ongelmat ja eri muotoja saanut kansalaisaktivismi ovat lisänneet vaatimuksia yritysten yhteiskuntavastuullisempaan toimintaan. Yhteiskuntavastuu jaetaan kolmeen osa-alueeseen: taloudelliseen, ympäristö- ja sosiaaliseen vastuuseen. Tutkimuksessani näistä osa-alueista sosiaalinen vastuu on erityisen kiinnostuksen kohteena. Sosiaalisen vastuun käsite on uudehko ja määritelmät yrityksen sosiaalisesta vastuusta eivät ole vakiintuneet.
Tutkimuksessani tarkastelen millaisia ovat sosiaalisten yritysten avainhenkilöiden käsitykset yrityksen sosiaalisesta vastuusta ja miten heidän yrityksensä pyrkii toteuttamaan sosiaalista vastuuta yrityksen sisällä ja suhteessa toimintaympäristöönsä. Sosiaalisten yritysten toiminnan voidaan ajatella olevan yhteiskuntavastuullista, koska ne työllistävät vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia ja siten antavat panoksensa paikallisyhteisön kehittämiseen ja osallisemman yhteiskunnan vahvistamiseen.
Tutkimuksen aineisto on kerätty kirjoituspyynnöllä. Tutkimusmetodina on käytetty fenomenografiaa. Fenomenografinen tutkimus on ihmisten ajattelussa ilmenevien käsitysten laadullista, aineistolähtöistä tutkimusta.
Luokittelin vastaajien käsitykset niiden sisällön perusteella merkityskategorioiksi, jotka puolestaan muodostavat yhdessä ylemmän tason kategorioita. Tutkimuksessa vastaajien käsityksiä yrityksen sosiaalisesta vastuusta voidaan tarkastella kahdella ylemmän kategorian - moraalisten kannanottojen ja konkreettiseen - toiminnan tasoilla. Moraalisten kannanottojen tasolla käsitettä lähestytään arvoihin, normeihin ja moraaliin liittyvin ilmaisuin. Ilmaisuissa käsite sidotaan yhtäältä tämän hetkiseen talouspoliittisen toiminnan luonteeseen toisaalta yritysten menneiden aikojen tapaan toimia. Konkreettisen toiminnan tasolla käsitettä puretaan konkreettisten, käytäntöihin liittyvien esimerkkien kautta. Sosiaalisten yritysten avainhenkilöiden mielestä yritykset kantoivat ennen enemmän vastuuta työntekijöistään. Nykyaikana yritykset tavoittelevat voittoa niin kiivaasti, että yritys ei kykene tai halua toimia vastuullisesti. Vastaajien mukaan perheyritykset toimivat muun tyyppisiä yrityksiä vastuullisemmalla tavalla, erityisesti ne huolehtivat omasta henkilöstöstään ja sen hyvinvoinnista. Konkreettisesti sosiaalisesti vastuullinen yritystoiminta ilmenee vastaajien mukaan vuoropuheluna yrityksen sidosrymien kanssa, henkilöstöstä huolehtimisena myös taloudellisesti huonoina aikoina sekä työllistäjänä toimimisena.Tutkimus antaa sekä näkökulmia ja välineitä ymmärtää yritysten sosiaalista vastuuta että ensikäden tietoa sosiaalisten yritysten tavasta toteuttaa sitä. Se myös paljastaa ongelmia ja haasteita, joita sosiaalisilla yrityksillä on toimintansa ja resurssiensa suhteen.
Tutkimuksessani tarkastelen millaisia ovat sosiaalisten yritysten avainhenkilöiden käsitykset yrityksen sosiaalisesta vastuusta ja miten heidän yrityksensä pyrkii toteuttamaan sosiaalista vastuuta yrityksen sisällä ja suhteessa toimintaympäristöönsä. Sosiaalisten yritysten toiminnan voidaan ajatella olevan yhteiskuntavastuullista, koska ne työllistävät vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia ja siten antavat panoksensa paikallisyhteisön kehittämiseen ja osallisemman yhteiskunnan vahvistamiseen.
Tutkimuksen aineisto on kerätty kirjoituspyynnöllä. Tutkimusmetodina on käytetty fenomenografiaa. Fenomenografinen tutkimus on ihmisten ajattelussa ilmenevien käsitysten laadullista, aineistolähtöistä tutkimusta.
Luokittelin vastaajien käsitykset niiden sisällön perusteella merkityskategorioiksi, jotka puolestaan muodostavat yhdessä ylemmän tason kategorioita. Tutkimuksessa vastaajien käsityksiä yrityksen sosiaalisesta vastuusta voidaan tarkastella kahdella ylemmän kategorian - moraalisten kannanottojen ja konkreettiseen - toiminnan tasoilla. Moraalisten kannanottojen tasolla käsitettä lähestytään arvoihin, normeihin ja moraaliin liittyvin ilmaisuin. Ilmaisuissa käsite sidotaan yhtäältä tämän hetkiseen talouspoliittisen toiminnan luonteeseen toisaalta yritysten menneiden aikojen tapaan toimia. Konkreettisen toiminnan tasolla käsitettä puretaan konkreettisten, käytäntöihin liittyvien esimerkkien kautta. Sosiaalisten yritysten avainhenkilöiden mielestä yritykset kantoivat ennen enemmän vastuuta työntekijöistään. Nykyaikana yritykset tavoittelevat voittoa niin kiivaasti, että yritys ei kykene tai halua toimia vastuullisesti. Vastaajien mukaan perheyritykset toimivat muun tyyppisiä yrityksiä vastuullisemmalla tavalla, erityisesti ne huolehtivat omasta henkilöstöstään ja sen hyvinvoinnista. Konkreettisesti sosiaalisesti vastuullinen yritystoiminta ilmenee vastaajien mukaan vuoropuheluna yrityksen sidosrymien kanssa, henkilöstöstä huolehtimisena myös taloudellisesti huonoina aikoina sekä työllistäjänä toimimisena.Tutkimus antaa sekä näkökulmia ja välineitä ymmärtää yritysten sosiaalista vastuuta että ensikäden tietoa sosiaalisten yritysten tavasta toteuttaa sitä. Se myös paljastaa ongelmia ja haasteita, joita sosiaalisilla yrityksillä on toimintansa ja resurssiensa suhteen.