Henkilöstön kasvun ja voimaantumisen edellytyksistä Seinäjoen ammattikorkeakoulussa

Abstract

Hakutermit:

asiantuntijaorganisaatio, empowerment, johtaminen, johtaminen sosiaalisena prosessina, transformationaalinen johtaminen

Tutkielman aiheena on kasvun ja voimaantumisen edellytyksien mahdollistuminen asiantuntijaorganisaatiossa ja johtamisen vaikutukset siinä. Asiaa käsitellään kolmen johtamiskäsitteen (voimaantuminen, transformationaalinen, uudistava johtaminen sekä malli johtamisesta sosiaalisena prosessina) kautta. Tutkielmassa selvitetään työntekijöiden näkökulmasta, minkälaiset voimaantumisen edellytykset Seinäjoen ammattikorkeakoulussa (SeAMK) vallitsevat, mitä johtaminen SeAMK:ssa on, miten transformationaalinen johtaminen toteutuu ja miten yksilölliset kasvutekijät selittävät työyhteisön tuotoksia.

Tutkielman empiirinen osa koostuu Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä vuosina 2001, 2003 ja 2005 tehtyjen henkilöstöbarometrien tulosten vertailusta sekä kuudesta kesäkuussa 2005 tehdyistä SeAMK:n työntekijöiden teemahaastatteluista. Tällaisella metodologisen triangulaation käytöllä saatiin toisiaan täydentävää tietoa ja parannettiin tutkielman luotettavuutta.

SeAMK:n kasvun ja voimaantumisen edellytyksiä voidaan tutkielman tulosten perusteella kuvata varsin hyviksi. SeAMK:ssa työntekijöille annetaan hyvät mahdollisuudet erityisesti oman osaamisen kehittämiseen. Kehittämistarpeet liittyvät kannusteiden jakamiseen palautteen antamiseen sekä hallinnon selkeyteen. Haastatteluiden mukaan työntekijöille on tärkeää, että esimies antaa aikaa ja kuuntelee sekä välittää työtekijöistä. Hyvä esimies antaa myös vastuuta ja kykenee hoitamaan ristiriitatilanteita. Tämä osoittaa, että työntekijät arvostavat transformationaalista johtamistapaa. Transformationaalinen johtaminen toteutuu SeAMK:ssa tulosten perusteella esimerkiksi mahdollisuutena itsenäiseen työskentelyyn ja jatkuvaan uuden oppimiseen sekä hyvänä me-henkenä ja säännöllisinä kehityskeskusteluina. Työntekijät ovatkin hyvin sitoutuneita organisaatioonsa. Johtaminen onkin kahden suuntainen prosessi ja onnistuakseen se vaatii aktiivisuutta sekä esimieheltä että alaisilta.

Tutkielman teoreettisena johtopäätöksenä voidaan todeta, että malli johtamisesta sosiaalisena prosessina, transformationaalinen johtaminen sekä voimaannuttamisen teoria ovat hyvin lähellä toisiaan, jopa päällekkäisiä ja ne pyrkivät kaikki samaan lopputulokseen. Niiden tavoitteena on osallistaa ja motivoida työntekijä työhön ja työyhteisöön kokonaisvaltaisesti siten, että yksilöllä on halu kehittää omaa osaamistaan, työtään ja työyhteisöään organisaation tavoitteiden suuntaisesti.