Ajattelun taidoista etiikan taitoon -Lawrence Kohlbergin moraalikehityksen teorian tarkastelua
HIRVONEN, MILJA (2005)
2005
Filosofia - Philosophy
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-11-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15174
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15174
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastelen Lawrence Kohlbergin (1927-1987) teoksessaan Essays on Moral Development vol.1, Philosophy of Moral Development (1981) esittämää moraalikehityksen teoriaa. Kohlberg on ensisijaisesti psykologi ja kasvatustieteilijä. Toisin kuin usein ajatellaan, hänen teoriansa sisältää kuitenkin runsaasti filosofisia elementtejä. Tässä työssä väitänkin, että Kohlberg voidaan perustellusti sijoittaa kuuluvaksi rationalistisen etiikan perinteeseen. Työn perusväite on, että Kohlbergin teorian ongelmana ei ole filosofisen argumentoinnin puute, vaan hänen käsityksensä itse moraalista.
Kohlberg rakensi teoriansa moraalin kehittymisestä tutkittuaan eri-ikäisten lasten ja nuorten vastauksia hypoteettisiin moraalidilemmoihin. Kohlberg ei ollut kiinnostunut ratkaisuista vaan perusteluista, joita vastaajat antoivat. Dilemmoihin annettavat perustelut kehittyvät Kohlbergin mukaan vaiheittain. Kohlberg ajattelee, että jokaisella moraalikehityksen vaiheella on oma logiikkansa tai struktuurinsa, joka näkyy kaikissa moraaliarvioinneissa. Tutkimustensa pohjalta Kohlberg muotoili kolme eri moraalikehityksen tasoa, jotka kaikki jakaantuvat kahteen eri vaiheeseen. Ensimmäistä moraalikehityksen tasoa Kohlberg kutsuu esisovinnaiseksi tasoksi. Esisovinnaisen tason ensimmäinen vaihe on toisen lain mukainen moraali ja toinen vaihe on nimeltään oman edun ja reilun vaihdon moraali. Toinen taso on nimeltään sovinnaisen moraalin taso. Sovinnainen moraali jakaantuu hyvien ihmissuhteiden moraaliin ja sosiaalisen järjestelmän sekä omantunnon moraalin vaiheeseen. Kolmatta moraalikehityksen tasoa Kohlberg nimittää jälkisovinnaiseksi tai periaatteiden tasoksi. Tämä jakaantuu yhteiskuntasopimuksen moraaliin ja universaalien eettisten periaatteiden moraaliin.
Kohlbergille kehittynyt moraali tarkoittaa abstraktia ja puolueetonta teoreettista päättelyä. Kohlberg irrottaa moraalisen toimijan kaikista konteksteistaan ja sitoumuksistaan. Tämä Kohlbergin käsitys moraalista ja moraalikehityksen päämäärästä on ongelmallinen. Me emme voi pitää todellisia moraalisia ongelmiamme ensisijaisesti teoreettisina ajattelun taitoja vaativina kysymyksinä. Kohlbergin teoria sisältää myös ansioita, mutta hänen ajattelun ja johdonmukaisen päättelyn taitoja korostavan näkemyksensä rinnalle pitäisi kuitenkin tuoda toisenlainenkin näkemys moraalista. Tätä toisenlaista lähestymistapaa moraaliin kutsun työni lopussa etiikan taidoksi.
Kohlberg rakensi teoriansa moraalin kehittymisestä tutkittuaan eri-ikäisten lasten ja nuorten vastauksia hypoteettisiin moraalidilemmoihin. Kohlberg ei ollut kiinnostunut ratkaisuista vaan perusteluista, joita vastaajat antoivat. Dilemmoihin annettavat perustelut kehittyvät Kohlbergin mukaan vaiheittain. Kohlberg ajattelee, että jokaisella moraalikehityksen vaiheella on oma logiikkansa tai struktuurinsa, joka näkyy kaikissa moraaliarvioinneissa. Tutkimustensa pohjalta Kohlberg muotoili kolme eri moraalikehityksen tasoa, jotka kaikki jakaantuvat kahteen eri vaiheeseen. Ensimmäistä moraalikehityksen tasoa Kohlberg kutsuu esisovinnaiseksi tasoksi. Esisovinnaisen tason ensimmäinen vaihe on toisen lain mukainen moraali ja toinen vaihe on nimeltään oman edun ja reilun vaihdon moraali. Toinen taso on nimeltään sovinnaisen moraalin taso. Sovinnainen moraali jakaantuu hyvien ihmissuhteiden moraaliin ja sosiaalisen järjestelmän sekä omantunnon moraalin vaiheeseen. Kolmatta moraalikehityksen tasoa Kohlberg nimittää jälkisovinnaiseksi tai periaatteiden tasoksi. Tämä jakaantuu yhteiskuntasopimuksen moraaliin ja universaalien eettisten periaatteiden moraaliin.
Kohlbergille kehittynyt moraali tarkoittaa abstraktia ja puolueetonta teoreettista päättelyä. Kohlberg irrottaa moraalisen toimijan kaikista konteksteistaan ja sitoumuksistaan. Tämä Kohlbergin käsitys moraalista ja moraalikehityksen päämäärästä on ongelmallinen. Me emme voi pitää todellisia moraalisia ongelmiamme ensisijaisesti teoreettisina ajattelun taitoja vaativina kysymyksinä. Kohlbergin teoria sisältää myös ansioita, mutta hänen ajattelun ja johdonmukaisen päättelyn taitoja korostavan näkemyksensä rinnalle pitäisi kuitenkin tuoda toisenlainenkin näkemys moraalista. Tätä toisenlaista lähestymistapaa moraaliin kutsun työni lopussa etiikan taidoksi.