"Toimittaja luo lehden, lehti toimittajan" : Alli Wiherheimon toimittajuuden oppivuodet Kotiliedessä 1922 - 1925
METSO, MARJA (2005)
2005
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-11-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15160
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15160
Tiivistelmä
Hakutermit:
mikrohistoria, mediahistoria, naishistoria, toimittajat, naistenlehdet, 1920-luku
Tutkin työssäni Kotilieden ensimmäisen toimittajan ja toimitussihteerin Alli Wiherheimon (1895 - 1978) kasvamista omaan ammattiinsa ja työhönsä vuosina 1922 - 1925. Tutkimusote työssä on mikrohistoriallinen. Mikrohistoria ei ole yksi selkeä menetelmä, vaan eräänlainen sammakkoperspektiivi menneisyyteen. Oma tavoitteeni oli rekonstruoida mahdollisimman tarkkaan Alli Wiherheimon toimittajan arki esiin ja samalla muodostaa kulttuurihistoriallinen kuva yhdestä 1920-luvun toimittajasta aikana, jolloin toimittajakoulutusta ei vielä Suomessa ollut.
Kotiliesi on ensimmäinen suomalainen naistenlehti, joka on jatkanut keskeytyksettä ilmestymistään syntymästään 1922 lähtien. Lehdestä tuli heti alusta asti hyvin suosittu ja menestystuote kustantajalleen WSOY:lle. Filosofian maisteri Alli Wiherheimo pyydettiin uuden lehden ensimmäiseksi toimittajaksi 27-vuotiaana, kun hän oli työskennellyt kolme vuotta WSOY:n kustannusvirkailijana. Hän työskenteli lehden ainoana toimittajana vuoteen 1926 asti. Apuna työssään hänellä oli nimekäs, ajan kotitalousvaikuttajista ja politiikoista koottu neljän hengen sivutoiminen toimituskunta sekä erittäin laaja, eri alojen asiantuntijoista koostuva avustajajoukko. Kotilieden tavoitteena oli nimenomaan olla kotitalousväen ammattilehti.
Alli Wiherheimo kasvoi toimittajaksi työssä oppimisen avulla hänen omin sanojensa mukaan ”toimittaja luo lehden, lehti toimittajan”. Hän hankki kirjoittajat ja kuvat, käsitteli jutut, taittoi lehden sekä hoiti kaikki toimistotyöt palkanmaksuista lähtien. Hän ei kuitenkaan kirjoittanut lehteensä paljon sitä varten lehdellä oli asiantunteva avustajajoukko. Kuinka neiti Alli Wiherheimosta, kielten maisterista sitten tuli menestyksekkään perhelehden toimittaja? Yhtenä syynä oli hänen oma strategiansa, selviytymistapansa elämässä. Hänen nuoruuden toiveenaan oli ollut päästä suomalaisen sivistyssuvun kantaäidiksi ja siksi hän opiskeli ahkerasti koulussa, kotona ja yliopistossa. Haave ei koskaan toteutunut, mutta hän pääsi kasvattamaan koko kansaa sivistyneempään elämäntapaan Kotilieden kautta. Työssään hän toteutti jo 1800-luvulla syntyneen fennomanian ihanteita: jakoi suomenkielistä sivistystä Suomen kansalle. Alli Wiherheimo itse edusti opinhaluista 1920-luvun suomalaista parhaimmillaan: hän etsi erittäin aktiivisesti tietoa työhönsä muilta toimittajilta, muista lehdistä ja kirjoista sekä ulkomaan opintomatkoilta.
mikrohistoria, mediahistoria, naishistoria, toimittajat, naistenlehdet, 1920-luku
Tutkin työssäni Kotilieden ensimmäisen toimittajan ja toimitussihteerin Alli Wiherheimon (1895 - 1978) kasvamista omaan ammattiinsa ja työhönsä vuosina 1922 - 1925. Tutkimusote työssä on mikrohistoriallinen. Mikrohistoria ei ole yksi selkeä menetelmä, vaan eräänlainen sammakkoperspektiivi menneisyyteen. Oma tavoitteeni oli rekonstruoida mahdollisimman tarkkaan Alli Wiherheimon toimittajan arki esiin ja samalla muodostaa kulttuurihistoriallinen kuva yhdestä 1920-luvun toimittajasta aikana, jolloin toimittajakoulutusta ei vielä Suomessa ollut.
Kotiliesi on ensimmäinen suomalainen naistenlehti, joka on jatkanut keskeytyksettä ilmestymistään syntymästään 1922 lähtien. Lehdestä tuli heti alusta asti hyvin suosittu ja menestystuote kustantajalleen WSOY:lle. Filosofian maisteri Alli Wiherheimo pyydettiin uuden lehden ensimmäiseksi toimittajaksi 27-vuotiaana, kun hän oli työskennellyt kolme vuotta WSOY:n kustannusvirkailijana. Hän työskenteli lehden ainoana toimittajana vuoteen 1926 asti. Apuna työssään hänellä oli nimekäs, ajan kotitalousvaikuttajista ja politiikoista koottu neljän hengen sivutoiminen toimituskunta sekä erittäin laaja, eri alojen asiantuntijoista koostuva avustajajoukko. Kotilieden tavoitteena oli nimenomaan olla kotitalousväen ammattilehti.
Alli Wiherheimo kasvoi toimittajaksi työssä oppimisen avulla hänen omin sanojensa mukaan ”toimittaja luo lehden, lehti toimittajan”. Hän hankki kirjoittajat ja kuvat, käsitteli jutut, taittoi lehden sekä hoiti kaikki toimistotyöt palkanmaksuista lähtien. Hän ei kuitenkaan kirjoittanut lehteensä paljon sitä varten lehdellä oli asiantunteva avustajajoukko. Kuinka neiti Alli Wiherheimosta, kielten maisterista sitten tuli menestyksekkään perhelehden toimittaja? Yhtenä syynä oli hänen oma strategiansa, selviytymistapansa elämässä. Hänen nuoruuden toiveenaan oli ollut päästä suomalaisen sivistyssuvun kantaäidiksi ja siksi hän opiskeli ahkerasti koulussa, kotona ja yliopistossa. Haave ei koskaan toteutunut, mutta hän pääsi kasvattamaan koko kansaa sivistyneempään elämäntapaan Kotilieden kautta. Työssään hän toteutti jo 1800-luvulla syntyneen fennomanian ihanteita: jakoi suomenkielistä sivistystä Suomen kansalle. Alli Wiherheimo itse edusti opinhaluista 1920-luvun suomalaista parhaimmillaan: hän etsi erittäin aktiivisesti tietoa työhönsä muilta toimittajilta, muista lehdistä ja kirjoista sekä ulkomaan opintomatkoilta.