Vastuullinen opettajuus ympäristöriskien yhteiskunnassa
KARHAPÄÄ, ULLA (2005)
KARHAPÄÄ, ULLA
2005
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-11-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15154
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15154
Tiivistelmä
Hakutermit:
freire, ideologiakriittisyys, kriittinen kasvatustiede, opettajuus, riskiyhteiskunta, ympäristöongelmat
Vastuullinen opettajuus ympäristöriskien yhteiskunnassa
Tutkielmassa tarkastellaan ja kuvataan ympäristövastuullista opettajuutta Ulrich Beckin kuvaaman riskiyhteiskunnan kontekstissa. Ympäristöongelmat koskettavat koko ihmiskuntaa. Keskustelua käydään ilmastonmuutoksesta ja biodiversiteetin häviämisestä, joista on tieteellistä näyttöä. Opettajan vastuuta ja sen toteutumista ympäristökysymyksessä pohditaan aikuis- ja ammattikasvatuksessa. Vastuu toteutuu suhteessa aikuisopiskelijoihin. Kriittinen kasvatustiede pyrkii paljastamaan opetukseen sisältyvät vallan rakenteet, tarkastelemaan kasvatusta alistetun asemasta ja vapauttamaan vääristä ideologioista. Tarkastelun kohteena ovat luonnon ja ihmisen valtasuhde, kulutuskäyttäytyminen ja jatkuvan talouskasvun vaatimus, jotka vahingoittavat luontoa. Opettajaa mallinnettiin kuuden ominaisuuden suhteen: tiedostaminen, dialogin taito, toivo, ideologiakriittisyys, tieto ja valta sekä teot. Kriittisen kasvatustieteen keskeinen edustaja Paolo Freire korostaa tiedostamisen prosessia, jossa ihmisestä tulee maailman menoon vaikuttava subjekti, aktiivinen ympäristövaikuttaja.
Opinnäytteen empiirinen tutkimus tehtiin Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen survey. Tulokset osoittavat, että opettajat hyväksyvät ammattikasvattajan roolin ympäristökysymysten edelläkävijänä ja haluavat ottaa vastuuta itselleen. Opettajat tunnistivat ideologisetkin ympäristöongelmat, joista he olivat valmiita keskustelemaan tasa-arvoisessa ilmapiirissä. Dialogi ei oppilaitoksen kontekstissa kuitenkaan toteudu kriittisen kasvatustieteen tarkoittamana syvänä tiedostamisen prosessina. Opettajat osoittivat selvästi myös kehittymisen halua ympäristökysymyksissä. Kokemus ympäristökysymysten käsittelemistä opiskelijoiden kanssa näytti lisäävän vastuuta ja halua kehittyä. Kuitenkaan Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen opettajia ei voi tämän tutkimuksen perusteella nimetä kriittisen pedagogiikan edustajiksi. Tulosten luotettavuutta on arvioitu vertailemalla niitä ympäristöasenne ja käyttäytymistutkimuksiin. Oma käyttäytyminen arvioidaan yleensä ympäristömyötäisemmäksi kuin se todellisuudessa on. Suomalaiset ovat yleisesti huolissaan luonnon tilasta.
Tuloksia hyödynnetään oppilaitoksen opetuksen kehittämisessä. Freiren kasvatusfilosofinen ajattelu on jäsennelty tutkielmassa havainnolliseen muotoon ja näin kenen tahansa tutkittavissa. Freire kehotti ihmisiä tutustumaan ennakkoluulottomasti hänen pedagogiikkaansa.
freire, ideologiakriittisyys, kriittinen kasvatustiede, opettajuus, riskiyhteiskunta, ympäristöongelmat
Vastuullinen opettajuus ympäristöriskien yhteiskunnassa
Tutkielmassa tarkastellaan ja kuvataan ympäristövastuullista opettajuutta Ulrich Beckin kuvaaman riskiyhteiskunnan kontekstissa. Ympäristöongelmat koskettavat koko ihmiskuntaa. Keskustelua käydään ilmastonmuutoksesta ja biodiversiteetin häviämisestä, joista on tieteellistä näyttöä. Opettajan vastuuta ja sen toteutumista ympäristökysymyksessä pohditaan aikuis- ja ammattikasvatuksessa. Vastuu toteutuu suhteessa aikuisopiskelijoihin. Kriittinen kasvatustiede pyrkii paljastamaan opetukseen sisältyvät vallan rakenteet, tarkastelemaan kasvatusta alistetun asemasta ja vapauttamaan vääristä ideologioista. Tarkastelun kohteena ovat luonnon ja ihmisen valtasuhde, kulutuskäyttäytyminen ja jatkuvan talouskasvun vaatimus, jotka vahingoittavat luontoa. Opettajaa mallinnettiin kuuden ominaisuuden suhteen: tiedostaminen, dialogin taito, toivo, ideologiakriittisyys, tieto ja valta sekä teot. Kriittisen kasvatustieteen keskeinen edustaja Paolo Freire korostaa tiedostamisen prosessia, jossa ihmisestä tulee maailman menoon vaikuttava subjekti, aktiivinen ympäristövaikuttaja.
Opinnäytteen empiirinen tutkimus tehtiin Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen survey. Tulokset osoittavat, että opettajat hyväksyvät ammattikasvattajan roolin ympäristökysymysten edelläkävijänä ja haluavat ottaa vastuuta itselleen. Opettajat tunnistivat ideologisetkin ympäristöongelmat, joista he olivat valmiita keskustelemaan tasa-arvoisessa ilmapiirissä. Dialogi ei oppilaitoksen kontekstissa kuitenkaan toteudu kriittisen kasvatustieteen tarkoittamana syvänä tiedostamisen prosessina. Opettajat osoittivat selvästi myös kehittymisen halua ympäristökysymyksissä. Kokemus ympäristökysymysten käsittelemistä opiskelijoiden kanssa näytti lisäävän vastuuta ja halua kehittyä. Kuitenkaan Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen opettajia ei voi tämän tutkimuksen perusteella nimetä kriittisen pedagogiikan edustajiksi. Tulosten luotettavuutta on arvioitu vertailemalla niitä ympäristöasenne ja käyttäytymistutkimuksiin. Oma käyttäytyminen arvioidaan yleensä ympäristömyötäisemmäksi kuin se todellisuudessa on. Suomalaiset ovat yleisesti huolissaan luonnon tilasta.
Tuloksia hyödynnetään oppilaitoksen opetuksen kehittämisessä. Freiren kasvatusfilosofinen ajattelu on jäsennelty tutkielmassa havainnolliseen muotoon ja näin kenen tahansa tutkittavissa. Freire kehotti ihmisiä tutustumaan ennakkoluulottomasti hänen pedagogiikkaansa.