Asfyktisena syntyneiden lasten varhaiskehitys
JOKINIEMI, MARIA (2005)
2005
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-11-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15152
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15152
Tiivistelmä
Hakutermit:
asfyksia, hypoksis-iskeeminen enkefalopatia, psykologinen kehitys, varhaislapsuus
Tässä tutkimuksessa selvitettiin asfyktisena syntyneiden lasten kehitystä 38 kuukauden iässä ja tutkittiin, eroaako se samanikäisten terveenä syntyneiden lasten kehityksestä. Lisäksi tarkasteltiin syntymän aikaisten lääketieteellisten tekijöiden yhteyttä kehitykseen 38 kuukauden iässä. Tutkimuksessa selvitettiin myös asfyktisena syntyneiden lasten kehityksen etenemistä kolmen kuukauden iästä 38 kuukauden ikään. Tutkimusaineisto koostuu 11:sta asfyktisena syntyneestä lapsesta ja 11:sta terveenä syntyneestä verrokkilapsesta. Lasten kehitystä arvioitiin 38 kuukauden iässä Bayley Scales of Infant Development II -kehitystasotestillä, Leikkitarkkailumenetelmällä ja Portaat-varhaiskasvatusmenetelmän pohjalta laaditulla kyselylomakkeella. Kahdeksan asfyktisena syntyneistä lapsista oli tutkittu myös kolmen ja 15 kuukauden iässä Bayley Scales of Infant Development II -testillä. Näitä aineistoja käytettiin kehityksen etenemisen tarkastelussa.
Tutkimuksessa havaittiin, että 38 kuukauden iässä asfyktisena syntyneiden lasten kognitiivinen suoriutuminen oli heikompaa kuin terveenä syntyneiden lasten suoriutuminen. Muilla kehityksen osa-alueilla asfyktisena ja terveenä syntyneiden lasten kehityksessä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Lääketieteellisistä taustamuuttujista vastasyntyneisyyskauden kouristuksilla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys asfyktisena syntyneiden lasten motoriseen kehitykseen 38 kuukauden iässä. Asfyktisena syntyneiden lasten suoriutumista 38 kuukauden iässä ei voitu ennustaa suoriutumisesta kolmen tai 15 kuukauden iässä. Lasten yksilölliset kehityskulut erosivat toisistaan huomattavasti, eikä kehityksen kulun yleistä tendenssiä kolmen kuukauden iästä 38 kuukauden ikään ollut löydettävissä.
Tutkimustulokset tukevat kirjallisuudessa esitettyä käsitystä siitä, että asfyksia on mahdollinen psykologisen kehityksen riskitekijä. Asfyktisena syntyneiden lasten psykologisen kehityksen seuranta on tärkeää mahdollisten kehityshäiriöiden havaitsemiseksi ajoissa.
asfyksia, hypoksis-iskeeminen enkefalopatia, psykologinen kehitys, varhaislapsuus
Tässä tutkimuksessa selvitettiin asfyktisena syntyneiden lasten kehitystä 38 kuukauden iässä ja tutkittiin, eroaako se samanikäisten terveenä syntyneiden lasten kehityksestä. Lisäksi tarkasteltiin syntymän aikaisten lääketieteellisten tekijöiden yhteyttä kehitykseen 38 kuukauden iässä. Tutkimuksessa selvitettiin myös asfyktisena syntyneiden lasten kehityksen etenemistä kolmen kuukauden iästä 38 kuukauden ikään. Tutkimusaineisto koostuu 11:sta asfyktisena syntyneestä lapsesta ja 11:sta terveenä syntyneestä verrokkilapsesta. Lasten kehitystä arvioitiin 38 kuukauden iässä Bayley Scales of Infant Development II -kehitystasotestillä, Leikkitarkkailumenetelmällä ja Portaat-varhaiskasvatusmenetelmän pohjalta laaditulla kyselylomakkeella. Kahdeksan asfyktisena syntyneistä lapsista oli tutkittu myös kolmen ja 15 kuukauden iässä Bayley Scales of Infant Development II -testillä. Näitä aineistoja käytettiin kehityksen etenemisen tarkastelussa.
Tutkimuksessa havaittiin, että 38 kuukauden iässä asfyktisena syntyneiden lasten kognitiivinen suoriutuminen oli heikompaa kuin terveenä syntyneiden lasten suoriutuminen. Muilla kehityksen osa-alueilla asfyktisena ja terveenä syntyneiden lasten kehityksessä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Lääketieteellisistä taustamuuttujista vastasyntyneisyyskauden kouristuksilla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys asfyktisena syntyneiden lasten motoriseen kehitykseen 38 kuukauden iässä. Asfyktisena syntyneiden lasten suoriutumista 38 kuukauden iässä ei voitu ennustaa suoriutumisesta kolmen tai 15 kuukauden iässä. Lasten yksilölliset kehityskulut erosivat toisistaan huomattavasti, eikä kehityksen kulun yleistä tendenssiä kolmen kuukauden iästä 38 kuukauden ikään ollut löydettävissä.
Tutkimustulokset tukevat kirjallisuudessa esitettyä käsitystä siitä, että asfyksia on mahdollinen psykologisen kehityksen riskitekijä. Asfyktisena syntyneiden lasten psykologisen kehityksen seuranta on tärkeää mahdollisten kehityshäiriöiden havaitsemiseksi ajoissa.