Seutukirjasto uutena toimintamallina. Tapaustutkimus kunnan johdon, kirjastoalan ammattilaisten sekä henkilöstön edustajien näkemyksistä Ylivieskan ja Joensuun seuduilla

Abstract

Hakutermit:

kirjastot, seutuyhteistyö, organisaatiomuutos, organisaatiokulttuuri

Tutkielman lähtökohtana oli tutkia ns. seutukirjastoa uudenlaisena kirjastoyhteistyön mallina. Pääasiallisena tutkimuskysymyksenä oli selvittää kuntien kirjastojen mahdollisuutta kehittää yhteistyötään entistä tiiviimmäksi, jopa useamman kunnan yhteiseksi ns. seutukirjastoksi. Vastauksia tutkimusongelmaan haettiin tarkastelemalla kuntien seutuyhteistyötä syvällisenä organisaatiomuutoksena ja selvittämällä niitä organisaatiokulttuurisia tekijöitä, jotka yhtäältä edistävät ja toisaalta estävät muutoksen aikaansaamista. Oletuksena oli, että organisaatiossa toimivien ihmisten mielipiteet ja asenteet heijastelevat organisaatiossa vallitsevia arvostuksia ja täten myös vallitsevaa organisaatiokulttuuria. Nämä mielipiteet voivat poiketa toisistaan merkittävästikin ja vaikuttaa siihen, lähdetäänkö muutosta organisaatiossa toteuttamaan vai ei.

Tutkielma toteutettiin case- tutkimuksena, jonka empiirisenä esimerkkinä toimivat Ylivieskan ja Joensuun seutujen kunnat. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyillä ja teemahaastatteluilla kyseisten kuntien luottamushenkilö- ja virkamiesjohdolta, kirjastotoimenjohtajilta, kirjastohenkilöstöltä ja ammattijärjestöjen edustajilta. Tulokset analysoitiin pääasiallisesti tilastollisia menetelmiä käyttäen, joita syvennettiin ja selvennettiin haastatteluista kootulla laadullisella aineistolla.

Tutkimustulosten mukaan eri ammattiryhmien mielipiteet eroavat toisistaan merkittävästikin sen suhteen, nähdäänkö seutukirjasto hyväksi toimintamalliksi vai ei. Luottamushenkilöjohto ja ylin virkamiesjohto suhtautuvat selkeästi myönteisemmin kuntien kirjastojen yhteisesti muodostamaan seutukirjastoon kun taas kirjastotoimenjohtajat, kirjastohenkilöstö ja ammattijärjestön edustajat ovat enemmänkin itsenäisten kuntien kirjastojen yhteistyön kannalla. Seutukirjaston merkittävimpinä hyötyinä pidetään taloudellisia säästöjä, henkilöstön ammattitaidon tehokkaampaa hyödyntämistä sekä aineistojen monipuolistumista. Toisaalta suurimpina haittoina epäillään olevan kirjastohenkilöstön ja kirjastotoimipisteiden väheneminen sekä päätösvallan siirtyminen omasta kuntakeskuksesta kauemmaksi. Seutukirjaston toteutumista estävät myös päättäjien asenteet ja henkilöstön muutosvastarinta, joiden taustalla on nähtävissä useita organisaatiokulttuurisia tekijöitä, kuten ammattikuntaisuutta, omien reviirien puolustamista, kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen vähäisyyttä, vanhojen menettelytapojen liiallista varjelemista sekä pelkoja oman kunnan vaikutusmahdollisuuksien heikentymisestä tai oman aseman tai työpaikan menettämisestä.