Viron ilmansuojeluhallinnon uudistaminen ja twinning : kansainvälinen yhteistyö osana siirtymävaihemaiden julkisen hallinnon muutosta

Abstract

Hakutermit:

Ympäristöhallinto, Viro, ilmansuojeluhallinto, Twinning, siirtymävaihe, EU-jäsenyys, Keski- ja Itä-Euroopan maat, julkisen hallinnon muutos

Tutkimus käsittelee Keski- ja Itä-Euroopan jälkikommunististen maiden julkisen hallinnon muutospaineita. Eräs muutoksia aiheuttava tekijä on EU-jäsenyys, joka edellyttää hallinnolta EU:n lainsäädännön onnistunutta toimeenpanoa. Oman lisänsä siirtymävaiheeseen tuovat kansainväliset avustusohjelmat ja yhteistyöprojektit, kuten Twinning. Aihetta lähestytään tapaustutkimuksella, jossa tutkimuksen kohteena on Suomen ja Viron välinen Twinning-yhteistyöprojekti, jonka tarkoitus oli kartoittaa Viron ilmansuojeluhallinnon puutteita suhteessa EU:n ilmansuojelulainsäädännön toteuttamiseen. Tutkimuksen tavoite oli selvittää yhteistyöprojektissa mukana olleiden toimijoiden rooleja ja kunkin toimijan vaikutusta projektin tuottamiin tuloksiin. Tavoitteena oli myös saada selville, tavoiteltiinko projektin ja sen tuottamien muutosehdotusten avulla jotakin tiettyä hallinnollista ratkaisua. Tutkimuksessa arvioitiin lisäksi EU-rahoitteisen Twinning-mekanismin toimivuutta ja sitä, miten se soveltuu siirtymävaihemaiden julkisen hallinnon muutoksen tukemiseen.

Ulkopuolisella rahoituksella toimivia avustusohjelmia on kritisoitu sanelevasta toimintatavasta, kohdemaan olosuhteiden heikosta tuntemuksesta ja ongelmien pintapuolisesta käsittelystä. Toimintaa kohdemaassa vaikeuttaa usein myös ympäröivien olosuhteiden epävakaus. Aihetta käsitellään tässä tutkimuksessa yhden yhteistyöprojektin kautta. Projektin loppuraportti muodosti tutkimuksen kirjallisen tausta-aineiston. Pääasiallinen tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Haastatteluja tehtiin yhteensä kuusi. Kaikki haastatellut henkilöt olivat projektissa mukana olleita suomalaisia ja virolaisia ympäristöhallinnon virkamiehiä. Haastatteluaineistoa analysoitiin teemoittelun avulla.

EU oli projektissa merkittävä taustavaikuttaja. Ilmansuojeluhallinnon rakenteita käytiin läpi EU:n ilmansuojeludirektiivien vaatimusten perusteella ja tällä tavoin EU oli mukana vaikuttamassa projektin tavoitteisiin. EU ei kuitenkaan käytännön tasolla puuttunut projektissa mukana olevien virkamiesten toimintaan eikä määritellyt etukäteen, millaiseksi Viron ilmansuojeluhallintoa tulisi muuttaa. Kohdemaan virkamiehet eivät ottaneet riittävän suurta vastuuta projektin toteuttamisesta. Päävastuun projektista ottivat EU -jäsenmaata edustaneet suomalaiset, vaikka heidän roolinsa olisi kuulunut olla avustava. Projektin tarkoitus ei ollut muuttaa Viron ilmansuojeluhallintoa minkään valmiin mallin mukaiseksi, vaan ehdottaa muutoksia ottaen huomioon olemassa olevat rakenteet ja direktiivien vaatimukset. Muutosehdotuksia ei oltu toteutettu tutkimuksen tekovaiheessa, joten on mahdollista, että projekti ei onnistunut muuttamaan direktiivien kannalta epäedullisia rakenteita. Twinning on ajatukseltaan hyvä toimintamuoto, mutta käytännössä altis monille ongelmatekijöille, kuten poliittiselle pelille ja toimintaympäristön epävakaudelle.