Sotalasten lapsuusajan olosuhteiden ja perheen ilmapiirin yhteys nykyiseen elämäntilaan
ALASTALO, HANNA (2005)
2005
Hoitotiede - Nursing Science
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-10-25
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15101
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15101
Tiivistelmä
Hakutermit:
sotalapsuus, lapsuusajan olosuhteet, lapsuusperheen ilmapiiri, nykyinen elämäntila
Tutkielman tarkoituksena oli kuvata sotalasten lapsuusajan olosuhteiden ja perheen ilmapiirin yhteyttä nykyisen elämäntilan eri osa-alueisiin; koettuun terveyteen, elämänodotuksiin, elämänasenteisiin, elämänlaatuun ja stressiin. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää miten sotalapset ja ei-sotalapset (Helsinkiryhmä) erosivat suhteessa nykyiseen elämäntilaan.
Tutkimusaineisto kerättiin strukturoiduilla kysymyksillä, jotka sisältyivät Kansanterveyslaitoksen sikiökauden ja varhaislapsuuden merkitys aikuisiän sairauksiin-tutkimuksen (IDEFIX) kyselylomakkeeseen. Tutkimukseen valittiin kaikki IDEFIX-tutkimuksen kliinisessä osassa käyneet sotalapset (n=354) ja vertailuryhmänä samankokoinen (n=354) ei-sotalasten ryhmä satunnaisotannalla. Taustatiedot saatiin tutkimukseen osallistuneille etukäteen lähetetystä kyselylomakkeesta. Tilastollisina menetelminä käytettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumia, kuvailevia keski- ja hajontalukuja, Kruskall-Wallis- ja Mann-Whitney U-testejä.
Sotalapsilla iso osa lapsuusajan olosuhteista kuten pitkäaikaiset taloudelliset vaikeudet, vanhempien alkoholiongelmat, perheen vakavat ristiriidat ja koulukiusaaminen olivat yhteydessä nykyiseen elämäntilaan. Nykyiseen elämäntilaan oli myös yhteydessä lapsuusperheen ilmapiiri ja sotalapseksi lähtemisen ajankohta. Itse sotalapsuuden yhteyttä nykyiseen elämäntilaan ei pystytty osoittamaan. Sotalapsilta löytyi enemmän lapsuusajan olosuhteiden ja nykyisen elämäntilan välisiä yhteyksiä kuin Helsinkiryhmältä. Helsinkiryhmällä nykyiseen elämäntilaan olivat yhteydessä vanhempien työttömyys ja vakavat sairaudet, isän mielenterveysongelmat sekä oma lapsuusajan pitkäaikainen sairastaminen. Sisarusten olemassaolo oli ainoa, jossa yhteys elämäntilan eri osa-alueisiin löytyi molemmilta. Eniten lapsuusajan olosuhteet olivat yhteydessä koettuun terveyteen. Sotalapsilla lapsuusajan olosuhteet ja perheen ilmapiiri eivät olleet yhteydessä stressiin kuten Helsinkiryhmällä. Elämänasenteen sisältämään ongelmanratkaisutaitoon ja omaan elämänlaatuun oli yhteys ainoastaan sotalasten lapsuusajalla.
Tutkimustulosten avulla tieto sotalasten lapsuusajasta ja sen yhteyksistä nykyiseen elämäntilaan lisääntyi. Tutkimuksessa esiin tulleiden tietojen ja tulosten avulla voidaan tarkastella yksityiskohtaisemmin lapsuuden vaikutuksia myöhempään elämänkulkuun. Tulokset voivat olla pohjana, kun selvitetään millainen kuva hoitotyössä olevilla henkilöillä on sotalapsuuden vaikutuksista ja yhteyksistä aikuisikään.
sotalapsuus, lapsuusajan olosuhteet, lapsuusperheen ilmapiiri, nykyinen elämäntila
Tutkielman tarkoituksena oli kuvata sotalasten lapsuusajan olosuhteiden ja perheen ilmapiirin yhteyttä nykyisen elämäntilan eri osa-alueisiin; koettuun terveyteen, elämänodotuksiin, elämänasenteisiin, elämänlaatuun ja stressiin. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää miten sotalapset ja ei-sotalapset (Helsinkiryhmä) erosivat suhteessa nykyiseen elämäntilaan.
Tutkimusaineisto kerättiin strukturoiduilla kysymyksillä, jotka sisältyivät Kansanterveyslaitoksen sikiökauden ja varhaislapsuuden merkitys aikuisiän sairauksiin-tutkimuksen (IDEFIX) kyselylomakkeeseen. Tutkimukseen valittiin kaikki IDEFIX-tutkimuksen kliinisessä osassa käyneet sotalapset (n=354) ja vertailuryhmänä samankokoinen (n=354) ei-sotalasten ryhmä satunnaisotannalla. Taustatiedot saatiin tutkimukseen osallistuneille etukäteen lähetetystä kyselylomakkeesta. Tilastollisina menetelminä käytettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumia, kuvailevia keski- ja hajontalukuja, Kruskall-Wallis- ja Mann-Whitney U-testejä.
Sotalapsilla iso osa lapsuusajan olosuhteista kuten pitkäaikaiset taloudelliset vaikeudet, vanhempien alkoholiongelmat, perheen vakavat ristiriidat ja koulukiusaaminen olivat yhteydessä nykyiseen elämäntilaan. Nykyiseen elämäntilaan oli myös yhteydessä lapsuusperheen ilmapiiri ja sotalapseksi lähtemisen ajankohta. Itse sotalapsuuden yhteyttä nykyiseen elämäntilaan ei pystytty osoittamaan. Sotalapsilta löytyi enemmän lapsuusajan olosuhteiden ja nykyisen elämäntilan välisiä yhteyksiä kuin Helsinkiryhmältä. Helsinkiryhmällä nykyiseen elämäntilaan olivat yhteydessä vanhempien työttömyys ja vakavat sairaudet, isän mielenterveysongelmat sekä oma lapsuusajan pitkäaikainen sairastaminen. Sisarusten olemassaolo oli ainoa, jossa yhteys elämäntilan eri osa-alueisiin löytyi molemmilta. Eniten lapsuusajan olosuhteet olivat yhteydessä koettuun terveyteen. Sotalapsilla lapsuusajan olosuhteet ja perheen ilmapiiri eivät olleet yhteydessä stressiin kuten Helsinkiryhmällä. Elämänasenteen sisältämään ongelmanratkaisutaitoon ja omaan elämänlaatuun oli yhteys ainoastaan sotalasten lapsuusajalla.
Tutkimustulosten avulla tieto sotalasten lapsuusajasta ja sen yhteyksistä nykyiseen elämäntilaan lisääntyi. Tutkimuksessa esiin tulleiden tietojen ja tulosten avulla voidaan tarkastella yksityiskohtaisemmin lapsuuden vaikutuksia myöhempään elämänkulkuun. Tulokset voivat olla pohjana, kun selvitetään millainen kuva hoitotyössä olevilla henkilöillä on sotalapsuuden vaikutuksista ja yhteyksistä aikuisikään.