Ympäristöterveys Helsingin suunnittelussa
ALA-KORTESMAA, PASI (2005)
2005
Aluetiede - Regional Studies
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-10-25
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15100
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15100
Tiivistelmä
Hakutermit:
ympäristöterveys, elinympäristö, terveellinen ympäristö, aluerakenne, yhdyskuntarakenne
Tutkielma käsittelee ympäristöterveyteen liittyvien tekijöiden huomioimista Helsingin suunnittelussa. Yhdyskuntasuunnittelussa on yhä merkittävämmäksi päämääräksi noussut elinympäristö, erityisesti sen terveellisyys ja viihtyisyys. Ympäristöterveyteen liittyvät tekijät ovat tärkeitä esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä ja alueiden käyttötarkoituksen muuttumisessa, mikä näkyy myös Helsingissä. Tutkimuksessa selvitetään Helsingin kahden peruspiirin tarkastelun avulla sitä, miten ympäristöterveysnäkökulmat huomioidaan Helsingin alueellisessa suunnittelussa, sekä sitä, millaisia ympäristöterveyteen vaikuttavia tekijöitä Helsingissä on ja kuinka niitä suunnittelussa käsitellään.
Tutkimusta varten haastateltiin ympäristöterveydenalan asiantuntijoista ympäristötarkastajia sekä maankäytön suunnittelijoista tutkimusalueiden kaavoittajia. Haastatelluista vastaajista viisi on ympäristötarkastajia ja yhdeksän kaavoittajia. Etsittäessä vastauksia tutkimuskysymyksiin menetelmänä on asiantuntijoiden haastattelujen analysointi sekä aiheeseen liittyvän kirjallisuuden tutkiminen.
Ympäristöterveyteen liittyvät tekijät ovat olennaisia esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä ja alueiden käyttötarkoituksen muuttumisessa. Haastateltujen asiantuntijoiden mukaan ympäristöterveyteen liittyviin kysymyksiin voidaan vaikuttaa kaavoituksella ja elinympäristön suunnittelulla. Esiin tuodaan myös laaja kirjo ympäristöterveyteen liittyviä vaikutuskeinoja, jotka osaltaan osoittavat kokonaisymmärryksen etsimistä monien erilaisten tekijöiden avulla.
Haastateltujen asiantuntijoiden mukaan ympäristöterveyteen vaikuttavia tekijöitä Helsingissä ovat tutkimusalueilla melu, ilma, tärinä, haju, virkistysalueet, liikenteeseen liittyvät tekijät, toimintojen sijoittaminen ja maaperä. Esimerkiksi viheralueisiin liittyen merkittäviä ovat Helsingin aluerakenteellisten muutosten yhteydessä tapahtuva viheralueiden vähenemisen ja melun lisääntymisen kausaalisuhde ja viheralueiden merkityksen tärkeys helsinkiläisten kannalta.
Haastatellut asiantuntijat tiedostavat ympäristöterveyden merkityksen tulevaisuudessa, ja he korostavatkin ympäristöterveyden kokonaisvaltaisen huomioimisen tärkeyttä Helsingin alueellisessa suunnittelussa. Ympäristöterveyteen liittyvä tietoisuus tulee lisääntymään, samoin ihmisten kiinnostus ympäristöterveyttä kohtaan. Lisäksi yhä useammin joudutaan rakentamaan ympäristöterveydellisesti haitallisemmille alueille – muun muassa näiden tekijöiden myötä ympäristöasioiden huomioon ottamisella on entistä suurempi merkitys tulevaisuuden suunnittelussa.
ympäristöterveys, elinympäristö, terveellinen ympäristö, aluerakenne, yhdyskuntarakenne
Tutkielma käsittelee ympäristöterveyteen liittyvien tekijöiden huomioimista Helsingin suunnittelussa. Yhdyskuntasuunnittelussa on yhä merkittävämmäksi päämääräksi noussut elinympäristö, erityisesti sen terveellisyys ja viihtyisyys. Ympäristöterveyteen liittyvät tekijät ovat tärkeitä esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä ja alueiden käyttötarkoituksen muuttumisessa, mikä näkyy myös Helsingissä. Tutkimuksessa selvitetään Helsingin kahden peruspiirin tarkastelun avulla sitä, miten ympäristöterveysnäkökulmat huomioidaan Helsingin alueellisessa suunnittelussa, sekä sitä, millaisia ympäristöterveyteen vaikuttavia tekijöitä Helsingissä on ja kuinka niitä suunnittelussa käsitellään.
Tutkimusta varten haastateltiin ympäristöterveydenalan asiantuntijoista ympäristötarkastajia sekä maankäytön suunnittelijoista tutkimusalueiden kaavoittajia. Haastatelluista vastaajista viisi on ympäristötarkastajia ja yhdeksän kaavoittajia. Etsittäessä vastauksia tutkimuskysymyksiin menetelmänä on asiantuntijoiden haastattelujen analysointi sekä aiheeseen liittyvän kirjallisuuden tutkiminen.
Ympäristöterveyteen liittyvät tekijät ovat olennaisia esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä ja alueiden käyttötarkoituksen muuttumisessa. Haastateltujen asiantuntijoiden mukaan ympäristöterveyteen liittyviin kysymyksiin voidaan vaikuttaa kaavoituksella ja elinympäristön suunnittelulla. Esiin tuodaan myös laaja kirjo ympäristöterveyteen liittyviä vaikutuskeinoja, jotka osaltaan osoittavat kokonaisymmärryksen etsimistä monien erilaisten tekijöiden avulla.
Haastateltujen asiantuntijoiden mukaan ympäristöterveyteen vaikuttavia tekijöitä Helsingissä ovat tutkimusalueilla melu, ilma, tärinä, haju, virkistysalueet, liikenteeseen liittyvät tekijät, toimintojen sijoittaminen ja maaperä. Esimerkiksi viheralueisiin liittyen merkittäviä ovat Helsingin aluerakenteellisten muutosten yhteydessä tapahtuva viheralueiden vähenemisen ja melun lisääntymisen kausaalisuhde ja viheralueiden merkityksen tärkeys helsinkiläisten kannalta.
Haastatellut asiantuntijat tiedostavat ympäristöterveyden merkityksen tulevaisuudessa, ja he korostavatkin ympäristöterveyden kokonaisvaltaisen huomioimisen tärkeyttä Helsingin alueellisessa suunnittelussa. Ympäristöterveyteen liittyvä tietoisuus tulee lisääntymään, samoin ihmisten kiinnostus ympäristöterveyttä kohtaan. Lisäksi yhä useammin joudutaan rakentamaan ympäristöterveydellisesti haitallisemmille alueille – muun muassa näiden tekijöiden myötä ympäristöasioiden huomioon ottamisella on entistä suurempi merkitys tulevaisuuden suunnittelussa.