Liiketoiminnan muutoksen konstruointi
MARJAMÄKI, ANNA; LUOMA, LEENA (2005)
MARJAMÄKI, ANNA
LUOMA, LEENA
2005
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-09-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15078
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15078
Tiivistelmä
Hakutermit:
kilpailulähtöisyys, yhteistoiminta, globalisaatio, asiakas, osaaminen, teknologia, muutos
Muuttuminen on yrityksen pitkäaikaisen kilpailukyvyn perusta, sillä yritysten sisäiset ja ulkoiset toimintaympäristöt muuttuvat jatkuvasti. Tämän myötä yrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia ja uhkia, joihin vastaaminen vaatii yrityksiltä muutoksen hahmottamista.
Tämän työn tavoitteena oli tutkia, miten liiketoiminnan muutos voidaan konstruoida. Työ koostui pääasiassa teoreettisesta osuudesta, jossa työn tavoitetta lähestyttiin pohtimalla, minkälaisista lähestymistavoista liiketoiminnan muutosta voidaan tarkastella, mitkä ovat liiketoiminnan muutoksen merkittävät ulottuvuudet ja minkälainen työkalu ulottuvuuksien avulla voidaan luoda muutoksen konstruoinnin helpottamiseksi. Liiketoiminnan muutoksen lähestymistavoiksi määriteltiin kilpailulähtöisyys ja liiketoiminnan uudistaminen, joita molempia todettiin tarvittavan kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Seuraavaksi identifioitiin liiketoiminnan muutoksen merkittävät ulottuvuudet ja kuvattiin niiden sisällä vaikuttavia ilmiöitä. Ulottuvuuksiksi saatiin globalisaatio, asiakas ja tarjoama, osaaminen ja teknologia. Näistä osaaminen nähtiin ulottuvuuksia yhdistävänä tekijänä. Myös muiden ulottuvuuksien välillä havaittiin dynamiikkaa. Tämän jälkeen käsiteltiin tiedonmuodostuksen edellytyksiä eli tekijöitä, jotka asettavat rajoituksia muutoksen hahmottamiseen. Tiedonmuodostuksen edellytyksiksi määriteltiin aika sekä johtamistyön ja organisaation tasot. Teoriaosuuden lopussa muutosta hahmotettiin lyhyesti myös deskriptiivisen muutosmallin avulla.
Tutkimuksen tuloksena rakennetun työkalun tarkoituksena on yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa kerätä tietoa yrityksen toimintaympäristöistä ja tällä tavoin auttaa yritysten johtoa hahmottamaan liiketoiminnan strategisia muutoksia. Työkalu käsittelee lähinnä muutoksen alkutilannetta ja tulevaisuuden muutostekijöiden ennakointia. Työkalu muodostettiin teoriaosassa määriteltyjen liiketoiminnan muutoksen ulottuvuuksien ja tiedonmuodostuksen edellytyksien avulla ja siitä esitettiin visualisointi, joka sisältää muutosta hahmottavia kysymyksiä. Työn empiirisessä osassa liiketoiminnan muutoksen ulottuvuuksia illustroitiin kolmen todellisen muutostarinan avulla.
Työn johtopäätöksinä todettiin, että vaikka työkalun avulla voitaisiin hahmottaa muutoksen alkutilannetta ja tällä tavalla helpottaa muutoksen toteuttamista, työkalu on kuitenkin vain johtamisen apuväline. Johtamisesta muodostuu täten kriittinen tekijä muutostarpeiden havainnoinnin ja muutossuunnitelmien käytännön toteutuksen välille, sillä ilman johtamista työkalun avulla kerätty tieto ja tehdyt muutossuunnitelmat eivät voi konkretisoitua. Koska liiketoiminnan muutokset ovat nykyään entistä dynaamisempi, myös niiden johtaminen vaatii uudenlaista vuorovaikutteisuutta ja vuoropuhelua.
kilpailulähtöisyys, yhteistoiminta, globalisaatio, asiakas, osaaminen, teknologia, muutos
Muuttuminen on yrityksen pitkäaikaisen kilpailukyvyn perusta, sillä yritysten sisäiset ja ulkoiset toimintaympäristöt muuttuvat jatkuvasti. Tämän myötä yrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia ja uhkia, joihin vastaaminen vaatii yrityksiltä muutoksen hahmottamista.
Tämän työn tavoitteena oli tutkia, miten liiketoiminnan muutos voidaan konstruoida. Työ koostui pääasiassa teoreettisesta osuudesta, jossa työn tavoitetta lähestyttiin pohtimalla, minkälaisista lähestymistavoista liiketoiminnan muutosta voidaan tarkastella, mitkä ovat liiketoiminnan muutoksen merkittävät ulottuvuudet ja minkälainen työkalu ulottuvuuksien avulla voidaan luoda muutoksen konstruoinnin helpottamiseksi. Liiketoiminnan muutoksen lähestymistavoiksi määriteltiin kilpailulähtöisyys ja liiketoiminnan uudistaminen, joita molempia todettiin tarvittavan kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Seuraavaksi identifioitiin liiketoiminnan muutoksen merkittävät ulottuvuudet ja kuvattiin niiden sisällä vaikuttavia ilmiöitä. Ulottuvuuksiksi saatiin globalisaatio, asiakas ja tarjoama, osaaminen ja teknologia. Näistä osaaminen nähtiin ulottuvuuksia yhdistävänä tekijänä. Myös muiden ulottuvuuksien välillä havaittiin dynamiikkaa. Tämän jälkeen käsiteltiin tiedonmuodostuksen edellytyksiä eli tekijöitä, jotka asettavat rajoituksia muutoksen hahmottamiseen. Tiedonmuodostuksen edellytyksiksi määriteltiin aika sekä johtamistyön ja organisaation tasot. Teoriaosuuden lopussa muutosta hahmotettiin lyhyesti myös deskriptiivisen muutosmallin avulla.
Tutkimuksen tuloksena rakennetun työkalun tarkoituksena on yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa kerätä tietoa yrityksen toimintaympäristöistä ja tällä tavoin auttaa yritysten johtoa hahmottamaan liiketoiminnan strategisia muutoksia. Työkalu käsittelee lähinnä muutoksen alkutilannetta ja tulevaisuuden muutostekijöiden ennakointia. Työkalu muodostettiin teoriaosassa määriteltyjen liiketoiminnan muutoksen ulottuvuuksien ja tiedonmuodostuksen edellytyksien avulla ja siitä esitettiin visualisointi, joka sisältää muutosta hahmottavia kysymyksiä. Työn empiirisessä osassa liiketoiminnan muutoksen ulottuvuuksia illustroitiin kolmen todellisen muutostarinan avulla.
Työn johtopäätöksinä todettiin, että vaikka työkalun avulla voitaisiin hahmottaa muutoksen alkutilannetta ja tällä tavalla helpottaa muutoksen toteuttamista, työkalu on kuitenkin vain johtamisen apuväline. Johtamisesta muodostuu täten kriittinen tekijä muutostarpeiden havainnoinnin ja muutossuunnitelmien käytännön toteutuksen välille, sillä ilman johtamista työkalun avulla kerätty tieto ja tehdyt muutossuunnitelmat eivät voi konkretisoitua. Koska liiketoiminnan muutokset ovat nykyään entistä dynaamisempi, myös niiden johtaminen vaatii uudenlaista vuorovaikutteisuutta ja vuoropuhelua.