Kasvu- ja vakaussopimuksen luomat kansallisen finanssipolitiikan haasteet
HELIN, MERJA (2005)
2005
Kansantaloustiede - Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-10-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15051
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15051
Tiivistelmä
Hakutermit:
finanssipolitiikka, vakaus- ja kasvusopimus, automaattiset vakauttajat, finanssipolitiikan säännöt, fiskaali federalismi, Euroopan Unioni
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selventää niitä kehityssuuntia ja tarpeita, jota vakaus- ja kasvusopimuksen kriteeristö luo kansallisen finanssipolitiikan harjoittamiseen. Euroopan Unioni taloudellisena, oikeudellisena ja poliittisena yhteisönä luo suuntaviivat Unionin kehittymiselle.
Eri taloudenpitäjät ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa markkinoiden kautta. Rahapolitiikan ollessa euroalueella jo yhteistä, myös finanssipolitiikan koordinaatiosta on käyty vahvaa keskustelua. Kansallisen finanssipolitiikan harjoittamisen rajoitteet luova vakaus- ja kasvusopimuksen säännöstö edustaa Euroopan Unionin talouden koordinoinnin syvintä astetta. Finanssipolitiikan koordinaation tarve tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa, kun Euroopan Unioni laajenemisen myötä tulee kohtaamaan yhä enenevässä määrin yksittäisiä maa- tai aluekohtaisia häiriöitä. Kansainvälinen koordinaatio ja vakaus- ja kasvusopimus, jolla rajoitetaan mm. julkista velanottoa, voivat lisätä euromaiden kansallista hyvinvointia.
Finanssipolitiikan koordinoinnin sijaan toinen toinen mahdollinen vaihtoehto vastata talouden epäsymmetrisiin häiriöihin on luoda Unioniin fiskaalin federalismin rakenteet. Koordinaation nimissä voidaankin puuttua hyvin pitkälle kansalliseen päätöksentekoon ja rajan vetäminen siihen, siirretäänkö päätöksentekoa ylikansalliselle tasolle, on hankalaa.
finanssipolitiikka, vakaus- ja kasvusopimus, automaattiset vakauttajat, finanssipolitiikan säännöt, fiskaali federalismi, Euroopan Unioni
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selventää niitä kehityssuuntia ja tarpeita, jota vakaus- ja kasvusopimuksen kriteeristö luo kansallisen finanssipolitiikan harjoittamiseen. Euroopan Unioni taloudellisena, oikeudellisena ja poliittisena yhteisönä luo suuntaviivat Unionin kehittymiselle.
Eri taloudenpitäjät ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa markkinoiden kautta. Rahapolitiikan ollessa euroalueella jo yhteistä, myös finanssipolitiikan koordinaatiosta on käyty vahvaa keskustelua. Kansallisen finanssipolitiikan harjoittamisen rajoitteet luova vakaus- ja kasvusopimuksen säännöstö edustaa Euroopan Unionin talouden koordinoinnin syvintä astetta. Finanssipolitiikan koordinaation tarve tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa, kun Euroopan Unioni laajenemisen myötä tulee kohtaamaan yhä enenevässä määrin yksittäisiä maa- tai aluekohtaisia häiriöitä. Kansainvälinen koordinaatio ja vakaus- ja kasvusopimus, jolla rajoitetaan mm. julkista velanottoa, voivat lisätä euromaiden kansallista hyvinvointia.
Finanssipolitiikan koordinoinnin sijaan toinen toinen mahdollinen vaihtoehto vastata talouden epäsymmetrisiin häiriöihin on luoda Unioniin fiskaalin federalismin rakenteet. Koordinaation nimissä voidaankin puuttua hyvin pitkälle kansalliseen päätöksentekoon ja rajan vetäminen siihen, siirretäänkö päätöksentekoa ylikansalliselle tasolle, on hankalaa.