Koulutusyhteiskunnan vapaudet ja pakot. Nuorten miesten ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen oman elämän rakentamisena
HAAPALA, MIKKO (2005)
2005
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-10-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15050
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15050
Tiivistelmä
Hakutermit:
koulutussosiologia, koulutuksen keskeyttäminen
Tutkielma käsittelee nuorten miesten ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä lounaissuomalaisessa pikkukaupungissa. Pääasiallisena aineistona on teemahaastatteluilla tuotettu haastattelumateriaali. Haastattelujen tarkoitus oli selvittää, mitä tapahtuu opinnot kesken jättäneille miehille ja miten he itse näkevät keskeyttämisen merkityksen.
Keskeyttämisilmiö sijoitetaan tutkielmassa myöhäismodernin yhteiskunnan yksilöllistymisen kontekstiin. Elämänkulusta on tullut henkilökohtainen, suunnittelua vaativa projekti. Oman elämäntarinan muokkaamisessa koulutuksella on suuri merkitys. Suomalainen yhteiskunta voidaankin nähdä koulutusyhteiskuntana, koska koulutus määrittää yksilöiden elämänkulkua merkittävällä tavalla.
Nyky-yhteiskunnassa vastuu koulutusvalinnoista on yksilöllistetty. Samalla nämä valinnat eivät kuitenkaan ole rajoittamattoman vapaita. Esimerkiksi yksilön aiemmat koulutusvalinnat ja aiempi koulumenestys vaikuttavat kulloinkin valittavissa oleviin mahdollisuuksiin. Myös yhteiskunta sanktioi koulutukseen osallistumista esimerkiksi työttömyysturvan ulkopuolelle putoamisen uhalla.
Olen tutkielmassani päätynyt siihen, ettei ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä tulisi katsoa ainoastaan ongelmaksi. Peruskoulun jälkeen koulutusvalintoja tehdään hyvin nuorena, 1516 vuotiaina. On ymmärrettävää, etteivät kaikki vielä tässä vaiheessa ole löytäneet itselleen sopivinta alaa. Usein keskeytys onkin vain välietappi matkalla yhdeltä koulutusalalta toiselle. Keskeyttäminen voidaan siis käsitteellistää myös oman elämän aktiiviseksi muokkaamiseksi.
koulutussosiologia, koulutuksen keskeyttäminen
Tutkielma käsittelee nuorten miesten ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä lounaissuomalaisessa pikkukaupungissa. Pääasiallisena aineistona on teemahaastatteluilla tuotettu haastattelumateriaali. Haastattelujen tarkoitus oli selvittää, mitä tapahtuu opinnot kesken jättäneille miehille ja miten he itse näkevät keskeyttämisen merkityksen.
Keskeyttämisilmiö sijoitetaan tutkielmassa myöhäismodernin yhteiskunnan yksilöllistymisen kontekstiin. Elämänkulusta on tullut henkilökohtainen, suunnittelua vaativa projekti. Oman elämäntarinan muokkaamisessa koulutuksella on suuri merkitys. Suomalainen yhteiskunta voidaankin nähdä koulutusyhteiskuntana, koska koulutus määrittää yksilöiden elämänkulkua merkittävällä tavalla.
Nyky-yhteiskunnassa vastuu koulutusvalinnoista on yksilöllistetty. Samalla nämä valinnat eivät kuitenkaan ole rajoittamattoman vapaita. Esimerkiksi yksilön aiemmat koulutusvalinnat ja aiempi koulumenestys vaikuttavat kulloinkin valittavissa oleviin mahdollisuuksiin. Myös yhteiskunta sanktioi koulutukseen osallistumista esimerkiksi työttömyysturvan ulkopuolelle putoamisen uhalla.
Olen tutkielmassani päätynyt siihen, ettei ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä tulisi katsoa ainoastaan ongelmaksi. Peruskoulun jälkeen koulutusvalintoja tehdään hyvin nuorena, 1516 vuotiaina. On ymmärrettävää, etteivät kaikki vielä tässä vaiheessa ole löytäneet itselleen sopivinta alaa. Usein keskeytys onkin vain välietappi matkalla yhdeltä koulutusalalta toiselle. Keskeyttäminen voidaan siis käsitteellistää myös oman elämän aktiiviseksi muokkaamiseksi.