Miten erityisoppilaiden integroiminen yleisopetuksen luokkaan vaikuttaa muiden oppilaiden koulunkäyntiin opettajien näkemänä?
TOIVAKKA, TUULA (2005)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2005
Kasvatustiede - Education
Hyväksymispäivämäärä
2005-09-14Tiivistelmä
Hakutermit:
erityisoppilas, integroiminen, inkluusio, normalisaatio, eilaisuuden hyväksyminen, resurssit
Erityisoppilaita diagnosoidaan jatkuvasti lisää. Viime aikoina keskustelu erityisoppilaiden integroimisesta yleisopetuksen luokkaan on käynyt Suomessa vilkkaana. Mielipiteet asiantuntijoidenkin kesken ovat jakaantuneet integraation puolesta ja vastaan.
Yhdysvalloista lähtöisin oleva inkluusiosuuntaus on saanut innostusta myös Suomessa. Inkluusioprosessissa kaikki oppilaat opiskelevat henkilökohtaisten opintosuunnitelmien mukaisesti yhteistoiminnallisesti. Suomalainen koulu ei ole vielä inklusiivinen koulu.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten erityisoppilaiden integroiminen yleisopetuksen luokkaan vaikuttaa muiden oppilaiden koulunkäyntiin lappeenrantalaisten opettajien näkemänä? Tutkimus oli laadullinen kyselytutkimus, jossa oli avoimia kysymyksiä, joihin opettajat saivat vastata kokemuksensa perusteella. Tutkimusotos oli 20 opettajaa.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että jokainen erityisoppilaan integrointi pitäisi miettiä tapauskohtaisesti. Parhaassa tapauksessa integrointi voi olla hyvinkin onnistunut ratkaisu. Oppilaiden sosiaaliset taidot kehittyvät, suvaitsevaisuus lisääntyy ja oppilaat oppivat pitämään erilaisuutta luonnollisena asiana. Huonoimmassa tapauksessa erityisoppilaan integroiminen voi olla jokaisen osapuolen kannalta epäonnistunut ratkaisu. Muiden oppilaiden opiskelu häiriintyy, levottomuus luokassa lisääntyy, epäsosiaalinen käyttäytyminen ja välienselvittelyt koulukiusaamisineen ovat luokan arkipäivää ja opettaja on uupunut ja turhautunut.
erityisoppilas, integroiminen, inkluusio, normalisaatio, eilaisuuden hyväksyminen, resurssit
Erityisoppilaita diagnosoidaan jatkuvasti lisää. Viime aikoina keskustelu erityisoppilaiden integroimisesta yleisopetuksen luokkaan on käynyt Suomessa vilkkaana. Mielipiteet asiantuntijoidenkin kesken ovat jakaantuneet integraation puolesta ja vastaan.
Yhdysvalloista lähtöisin oleva inkluusiosuuntaus on saanut innostusta myös Suomessa. Inkluusioprosessissa kaikki oppilaat opiskelevat henkilökohtaisten opintosuunnitelmien mukaisesti yhteistoiminnallisesti. Suomalainen koulu ei ole vielä inklusiivinen koulu.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten erityisoppilaiden integroiminen yleisopetuksen luokkaan vaikuttaa muiden oppilaiden koulunkäyntiin lappeenrantalaisten opettajien näkemänä? Tutkimus oli laadullinen kyselytutkimus, jossa oli avoimia kysymyksiä, joihin opettajat saivat vastata kokemuksensa perusteella. Tutkimusotos oli 20 opettajaa.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että jokainen erityisoppilaan integrointi pitäisi miettiä tapauskohtaisesti. Parhaassa tapauksessa integrointi voi olla hyvinkin onnistunut ratkaisu. Oppilaiden sosiaaliset taidot kehittyvät, suvaitsevaisuus lisääntyy ja oppilaat oppivat pitämään erilaisuutta luonnollisena asiana. Huonoimmassa tapauksessa erityisoppilaan integroiminen voi olla jokaisen osapuolen kannalta epäonnistunut ratkaisu. Muiden oppilaiden opiskelu häiriintyy, levottomuus luokassa lisääntyy, epäsosiaalinen käyttäytyminen ja välienselvittelyt koulukiusaamisineen ovat luokan arkipäivää ja opettaja on uupunut ja turhautunut.