Maahanmuuttajat suomalaisilla työmarkkinoilla ­ uhka vai voimavara?

Abstract

Hakutermit:

maahanmuuttajat, työmarkkinat, toiseus, rasismi, kulttuuriset eronteot

Tutkielmassani selvitän, miten suomalaiset suhtautuvat maahanmuuttaja-työvoimaan ja maahanmuuttajien Suomeen tuloon. Teoriataustan tutkimukselleni muodostavat maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa Suomessa käsitelleet aiemmat tutkimukset. Tutkimuksen aineistona on Aamulehden verkkokeskustelu, jossa kirjoittajat pohtivat, tarvitseeko Suomi maahanmuuttajia mahdollisen työvoimapulan uhatessa ja väestön ikääntyessä. Analysoin aineistoa kahden eri metodin avulla. Ensimmäinen metodi on Margaret Wetherellin ja Jonathan Potterin kehittämä sosiaalipsykologinen diskurssianalyysi, jonka avulla he ovat tutkineet rasistisia asenteita. Toinen menetelmä on Jukka Törrösen ja Antti Maunun kulttuurisia erontekoja tutkiva tekniikka. Näiden metodien avulla selvitän, minkälaisia merkityksiä maahanmuuttajatyövoimaan aineistossa liitetään ja minkälaisia erontekoja siinä tehdään suomalaisista ja maahanmuuttajista puhuttaessa. Tutkin myös aineistossa esiintyvää rasismia ja sen eri muotoja.

Tutkimuksessa tuli esiin paljon erontekoja ensinnäkin suomalaisten ja maahanmuuttajien ja toiseksi eri maahanmuuttajaryhmien välillä. Maahanmuuttajia luokiteltiin ennen kaikkea työhalukkuuden ja työkyvyn mukaan. Tervetulleina pidettiin ennen kaikkea työhön tulevia, kun taas paremman elintason perässä tulevien maahantulo kiellettiin. Vähemmän erotteluja tehtiin eri kansallisuuksien ja maahantulosyiden perusteella. Monet kokivat maahanmuuttajat edelleen uhkana Suomelle. Maahanmuuttoon negatiivisesti suhtautuvat vetosivat puheissaan ensinnäkin siihen, että maahanmuuttajat tulevat tänne vain paremman toimeentulon toivossa. Toiseksi korostettiin sitä, että suomalaiset selviytyvät omillaan niin kun ovat ennenkin selvinneet. Kolmanneksi vedottiin siihen, että ensin on työllistettävä Suomen omat työttömät. Positiivisesti maahanmuuttoon suhtautuvissa viesteissä sen sijaan oltiin huolissaan väestön ikääntymisestä, tulevasta työvoimapulasta ja työvoiman riittävyydestä. Ensinnäkin maahanmuuttajia ajateltiin tarvittavan työvoimapulan paikkaamiseen. Toiseksi kaiken työn ei ajateltu kelpaavan suomalaisille, ja siksi ajateltiin tarvittavan maahanmuuttajia tekemään suomalaisten hyljeksimiä töitä. Näissä puheissa maahanmuuttajat koettiin voimavarana tulevaisuuden Suomessa.