Översättning av talspråksmarkörer i Harjunpää ja poliisin poika/polisens pojke av Matti Yrjänä Joensuu
KOUSA, SUVI (2005)
2005
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-09-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14996
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14996
Tiivistelmä
Hakutermit:
talspråk, översättning, puhekieli, kääntäminen
Tutkielmani tarkoituksena on tutkia, millaisia puhekielisyyksiä on Matti Yrjänä Joensuun romaanissa Harjunpää ja poliisin poika sekä verrata niitä teoksen ruotsinnokseen Polisens pojke. Selvitän, miten kirjailija ilmaisee puhekieltä tekstissään. Tarkoituksenani on myös selvittää, miltä puhuttu kieli näyttää kirjoitetussa muodossa, koska puhetta ei voi sellaise-naan siirtää kirjoitettuun tekstiin, jos halutaan säilyttää tekstin sujuva luettavuus. Käsittelen myös hieman kääntämistä tutkielmassani.
Käytän yhteensä 322 esimerkkilausetta, joista puolet on suomeksi ja puolet suomenkielis-ten lauseiden ruotsinkielisiä vastineita. Olen jaotellut lauseet eri kategorioihin, joita ovat mm. pronominit, passiivirakenteet, slangi, kirosanat ja partikkelit. Otan mukaan tutkimuk-seen vain sitaateissa olevat lauseet.
Suomenkielinen romaani jäljittelee paljon puhekieltä ja kirjailija käyttää useita eri puhekie-lisyyksiä tekstissään. Ruotsinkielinen romaani puolestaan sisältää vain vähän puhekieli-syyksiä. Eniten puhekielisyyksiä ilmenee ruotsinkielisessä teoksessa slangissa ja kirosa-noissa. Molemmat kielet käyttävät partikkeleita samalla tavalla ilmaistessaan puhekieli-syyksiä. On toki mahdollista, että kääntäjä on käyttänyt puhekielisyyksiä muissa kohdissa kuin niissä, joita olen tässä tutkimuksessa tutkinut.
talspråk, översättning, puhekieli, kääntäminen
Tutkielmani tarkoituksena on tutkia, millaisia puhekielisyyksiä on Matti Yrjänä Joensuun romaanissa Harjunpää ja poliisin poika sekä verrata niitä teoksen ruotsinnokseen Polisens pojke. Selvitän, miten kirjailija ilmaisee puhekieltä tekstissään. Tarkoituksenani on myös selvittää, miltä puhuttu kieli näyttää kirjoitetussa muodossa, koska puhetta ei voi sellaise-naan siirtää kirjoitettuun tekstiin, jos halutaan säilyttää tekstin sujuva luettavuus. Käsittelen myös hieman kääntämistä tutkielmassani.
Käytän yhteensä 322 esimerkkilausetta, joista puolet on suomeksi ja puolet suomenkielis-ten lauseiden ruotsinkielisiä vastineita. Olen jaotellut lauseet eri kategorioihin, joita ovat mm. pronominit, passiivirakenteet, slangi, kirosanat ja partikkelit. Otan mukaan tutkimuk-seen vain sitaateissa olevat lauseet.
Suomenkielinen romaani jäljittelee paljon puhekieltä ja kirjailija käyttää useita eri puhekie-lisyyksiä tekstissään. Ruotsinkielinen romaani puolestaan sisältää vain vähän puhekieli-syyksiä. Eniten puhekielisyyksiä ilmenee ruotsinkielisessä teoksessa slangissa ja kirosa-noissa. Molemmat kielet käyttävät partikkeleita samalla tavalla ilmaistessaan puhekieli-syyksiä. On toki mahdollista, että kääntäjä on käyttänyt puhekielisyyksiä muissa kohdissa kuin niissä, joita olen tässä tutkimuksessa tutkinut.