Etätyön merkitys Länsi-Suomen lääninhallituksessa
HÖGLUND, KIRSI (2005)
2005
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-09-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14994
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14994
Tiivistelmä
Hakutermit:
etätyö, työelämä, työn organisointi, asenteet, julkinen sektori, lääninhallitus
Pro gradu tutkielmassani kartoitan, millainen merkitys etätyöllä on Länsi-Suomen lääninhallituksen virkamiehille. Tutkin, onko lääninhallituksen virkamiehillä kiinnostusta tehdä etätyötä sekä millaisia mahdollisuuksia sen tekemiseen löytyy. Huomio kiinnittyy myös etätyön hyötyihin, haittoihin sekä esteisiin organisaation ja virkamiesten näkökulmasta. Tutkimuksessa käsitellään etätyöskentelyn vaikutusta työn laatuun, työyhteisöön ja tiimityöhön, sekä miten etätyökiinnostus liittyy työn laatuun ja ihannetyöhön, sekä onko etätyökiinnostuksella ja työyhteisön tärkeydellä yhteyttä. Lisäksi analysoidaan etäällä työskentelemisen vaikutuksia työn organisoinnin näkökulmasta.
Tutkimuksen viitekehyksenä on työelämän ja tietoyhteiskunnan kehitys sekä työn organisoinnin muutos. Etätyö on osa tätä kehitystä normaalista poikkeavana työn organisoinnin muotona. Kyse on muutoksen tilassa olevasta ilmiöstä, josta kertovat yhtenäisten määritelmien puute ja siitä seuraavat erilaiset tutkimustulokset etätyöläisten määrää koskevissa tutkimuksissa.
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata etätyöhön liittyviä merkityksiä harvemmin tutkitulta julkiselta sektorilta. Tutkimuksen tulokset toimivat myös apuna etätyön kehittämisessä lääninhallituksessa: se antaa tietoa kiinnostuksesta ja mahdollisuuksista sekä informoi johtoa nähdyistä mahdollisista seurauksista. Tutkimus on kohdennettu lääninhallituksen lisäksi yleensä asiasta kiinnostuneille, tutkijoille sekä etätyöntekijöille tai siihen haluaville muissa organisaatioissa.
Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin teemahaastatteluina. Analysointi on tapahtunut teemoitellen, tyypitellen ja laskemalla. Tutkimukseen haastateltiin 26 virkamiestä, joista 10 on johtotasolta. Työntekijätason virkamiehet ovat lääninhallituksen kolmelta osastolta.
Aineistostani nousee neljä etätyöasennetyyppiä: soveltajat, kiinnostuneet, ohittajat ja neutraalit. Ohittajia eli etätyöstä kiinnostumattomia on eniten. Kuitenkin suurin osa haastatelluista pystyisi tekemään etätyötä osa-aikaisesti. Etätyön hyötyinä pidetään muun muassa parempaa tehokkuutta sekä perhe-elämään ja liikkumiseen liittyviä parannuksia. Haitat taas liittyvät esimerkiksi tiedonkulkuun, työyhteisöön ja työn organisointiin. Esteinä pidetään asenteellisia, teknisiä, taloudellisia sekä työn luonteeseen liittyviä näkökohtia. Kolmasosa haastatelluista uskoo etätyön parantavan työn laatua. Kiinnostuneet uskovat laadun paranemiseen kiinnostumattomia enemmän. Kuitenkaan etätyö ei ole keino muokata työtä ihannetyötä vastaavaksi. Etätyökiinnostuksen ja työyhteisön tärkeydellä taas ei näytä olevan yhteyttä. Kuitenkin tärkeä syy olla kiinnostumatta etätyöstä on halu olla työyhteisössä. Työyhteisölle etätyö voi aiheuttaa kateutta, epätasa-arvoa ja työn organisoinnin vaikeutumista. Etätyö vaikuttaa jonkin verran myös työn organisointiin: valvontaan, tiimityöhön, aikaan, paikkaan sekä tietoteknisiin asioihin. Mahdollisuuksia osa-aikaisen etätyön toteuttamiseen lääninhallituksessa siis on. Asiaa voisikin kehittää maltillisesti eteenpäin ja antaa mahdollisuus kokeilla sitä niille, jotka sitä haluavat ja pystyvät tekemään työn luonteensa mahdollistamana.
etätyö, työelämä, työn organisointi, asenteet, julkinen sektori, lääninhallitus
Pro gradu tutkielmassani kartoitan, millainen merkitys etätyöllä on Länsi-Suomen lääninhallituksen virkamiehille. Tutkin, onko lääninhallituksen virkamiehillä kiinnostusta tehdä etätyötä sekä millaisia mahdollisuuksia sen tekemiseen löytyy. Huomio kiinnittyy myös etätyön hyötyihin, haittoihin sekä esteisiin organisaation ja virkamiesten näkökulmasta. Tutkimuksessa käsitellään etätyöskentelyn vaikutusta työn laatuun, työyhteisöön ja tiimityöhön, sekä miten etätyökiinnostus liittyy työn laatuun ja ihannetyöhön, sekä onko etätyökiinnostuksella ja työyhteisön tärkeydellä yhteyttä. Lisäksi analysoidaan etäällä työskentelemisen vaikutuksia työn organisoinnin näkökulmasta.
Tutkimuksen viitekehyksenä on työelämän ja tietoyhteiskunnan kehitys sekä työn organisoinnin muutos. Etätyö on osa tätä kehitystä normaalista poikkeavana työn organisoinnin muotona. Kyse on muutoksen tilassa olevasta ilmiöstä, josta kertovat yhtenäisten määritelmien puute ja siitä seuraavat erilaiset tutkimustulokset etätyöläisten määrää koskevissa tutkimuksissa.
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata etätyöhön liittyviä merkityksiä harvemmin tutkitulta julkiselta sektorilta. Tutkimuksen tulokset toimivat myös apuna etätyön kehittämisessä lääninhallituksessa: se antaa tietoa kiinnostuksesta ja mahdollisuuksista sekä informoi johtoa nähdyistä mahdollisista seurauksista. Tutkimus on kohdennettu lääninhallituksen lisäksi yleensä asiasta kiinnostuneille, tutkijoille sekä etätyöntekijöille tai siihen haluaville muissa organisaatioissa.
Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin teemahaastatteluina. Analysointi on tapahtunut teemoitellen, tyypitellen ja laskemalla. Tutkimukseen haastateltiin 26 virkamiestä, joista 10 on johtotasolta. Työntekijätason virkamiehet ovat lääninhallituksen kolmelta osastolta.
Aineistostani nousee neljä etätyöasennetyyppiä: soveltajat, kiinnostuneet, ohittajat ja neutraalit. Ohittajia eli etätyöstä kiinnostumattomia on eniten. Kuitenkin suurin osa haastatelluista pystyisi tekemään etätyötä osa-aikaisesti. Etätyön hyötyinä pidetään muun muassa parempaa tehokkuutta sekä perhe-elämään ja liikkumiseen liittyviä parannuksia. Haitat taas liittyvät esimerkiksi tiedonkulkuun, työyhteisöön ja työn organisointiin. Esteinä pidetään asenteellisia, teknisiä, taloudellisia sekä työn luonteeseen liittyviä näkökohtia. Kolmasosa haastatelluista uskoo etätyön parantavan työn laatua. Kiinnostuneet uskovat laadun paranemiseen kiinnostumattomia enemmän. Kuitenkaan etätyö ei ole keino muokata työtä ihannetyötä vastaavaksi. Etätyökiinnostuksen ja työyhteisön tärkeydellä taas ei näytä olevan yhteyttä. Kuitenkin tärkeä syy olla kiinnostumatta etätyöstä on halu olla työyhteisössä. Työyhteisölle etätyö voi aiheuttaa kateutta, epätasa-arvoa ja työn organisoinnin vaikeutumista. Etätyö vaikuttaa jonkin verran myös työn organisointiin: valvontaan, tiimityöhön, aikaan, paikkaan sekä tietoteknisiin asioihin. Mahdollisuuksia osa-aikaisen etätyön toteuttamiseen lääninhallituksessa siis on. Asiaa voisikin kehittää maltillisesti eteenpäin ja antaa mahdollisuus kokeilla sitä niille, jotka sitä haluavat ja pystyvät tekemään työn luonteensa mahdollistamana.