Prostituutioon suuntautuva naiskauppa Euroopan unionin alueella ja EU:n identiteetin rakentuminen naiskaupan vastaisessa toiminnassa
MARKKINEN, TIINA (2005)
MARKKINEN, TIINA
2005
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-07-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14985
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14985
Tiivistelmä
Hakutermit:
prostituutio, naiskauppa, ihmiskauppa, EU, identiteetti
Kansainvälisestä prostituutiosta ja naiskaupasta on keskusteltu runsaasti mediassa varsinkin kuluneen vuoden aikana ja myös Suomesta on epäilty tulleen uusi ihmiskaupan kauttakulkumaa. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen EU:n suhtautumista kansainväliseen prostituutioon ja siihen liittyvän naiskaupan ongelmaan. Lähestyn teemaa EU:n identiteetin näkökulmasta tutkimalla sitä, minkälaista identiteettiä EU rakentaa itselleen naiskaupan vastaisessa toiminnassa aihetta käsittelevissä asiakirjoissa. Tutkimuskysymykseni onkin kaksiportainen: yhtäältä tarkastelen sitä, minkälaisena EU näkee naiskaupan ja siihen liittyvän pakkoprostituution ongelman Euroopassa ja toisaalta sitä, minkälaista identiteettiä ja toimijuutta unioni luo itselleen naiskaupan vastaisessa toiminnassa.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu yhdistämällä feminismin ja poststrukturalistisen orientaation näkökulmia. Lisäksi hyödynnän erinäisiä identiteettiä käsitteleviä teorioita. Koska keskityn identiteetin ja todellisuuden kielelliseen konstruktioon ja tekstien tarkasteluun, toimii tutkielman metodisena kehyksenä diskurssianalyysi.
Vaikka tutkimieni tekstien hegemonisissa diskursseissa unionin identiteetin nähdään rakentuvan lähinnä sen jäsenmaiden varaan ja vaikka päätösvalta ja vastuu toiminnasta esimerkiksi prostituutiota koskevissa kysymyksissä on edelleen jäsenmailla, on EU:lla kyky aktiivisesti tuottaa identiteettiään ja toimijuuttaan kansainvälisessä politiikassa diskursiivisesti kielen avulla. Analyysini perusteella EU:n voi väittää rakentavan itsestään kuvaa lähinnä normatiivisena valtana kansainvälisessä järjestelmässä. EU:lla onkin sekä normien muuttamiseksi vaadittava legitimiteetti ylittää valtiojärjestelmän luoma valtapolitiikka että positiivinen rooli muokata paitsi jäsenmaiden myös muiden kansainvälisten toimijoiden kuvaa naiskaupasta ja prostituutiosta.
Aineiston analyysi osoittaa myös, että vaikkei EU ole käsitellyt kansainvälistä prostituutiota sinänsä, nähdään naiskauppa yhdeksi ihmiskaupan tärkeimmäksi osa-alueeksi ja prostituutio puolestaan merkittäväksi osaksi naiskauppaa. Kuitenkin unionin voi väittää kiinnittävän naiskauppaan tarpeeksi huomiota vasta, kun se tapahtuu sen omalla alueella ja kaupatut ovat jo lähteneet kotiseuduiltaan. Lisäksi prostituution ympärillä vallitsee edelleen myytti sen yksityisestä luonteesta, joka ei kuulu kansainvälisten suhteiden piiriin, ellei siihen liitetä myös muita suvaitsemattomia ilmiöitä, kuten laiton maahanmuutto, kansainvälinen rikollisuus ja ihmiskauppa. Lisäksi monet naiskauppaa ja prostituutiota säätelevät käsitteet ovat parhaimmillaankin avoimia eri tulkinnoille. EU:lle voi kuitenkin antaa kiitosta siitä, että aihealueen ympärillä on viime aikoina alettu toimia aktiivisesti.
prostituutio, naiskauppa, ihmiskauppa, EU, identiteetti
Kansainvälisestä prostituutiosta ja naiskaupasta on keskusteltu runsaasti mediassa varsinkin kuluneen vuoden aikana ja myös Suomesta on epäilty tulleen uusi ihmiskaupan kauttakulkumaa. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen EU:n suhtautumista kansainväliseen prostituutioon ja siihen liittyvän naiskaupan ongelmaan. Lähestyn teemaa EU:n identiteetin näkökulmasta tutkimalla sitä, minkälaista identiteettiä EU rakentaa itselleen naiskaupan vastaisessa toiminnassa aihetta käsittelevissä asiakirjoissa. Tutkimuskysymykseni onkin kaksiportainen: yhtäältä tarkastelen sitä, minkälaisena EU näkee naiskaupan ja siihen liittyvän pakkoprostituution ongelman Euroopassa ja toisaalta sitä, minkälaista identiteettiä ja toimijuutta unioni luo itselleen naiskaupan vastaisessa toiminnassa.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu yhdistämällä feminismin ja poststrukturalistisen orientaation näkökulmia. Lisäksi hyödynnän erinäisiä identiteettiä käsitteleviä teorioita. Koska keskityn identiteetin ja todellisuuden kielelliseen konstruktioon ja tekstien tarkasteluun, toimii tutkielman metodisena kehyksenä diskurssianalyysi.
Vaikka tutkimieni tekstien hegemonisissa diskursseissa unionin identiteetin nähdään rakentuvan lähinnä sen jäsenmaiden varaan ja vaikka päätösvalta ja vastuu toiminnasta esimerkiksi prostituutiota koskevissa kysymyksissä on edelleen jäsenmailla, on EU:lla kyky aktiivisesti tuottaa identiteettiään ja toimijuuttaan kansainvälisessä politiikassa diskursiivisesti kielen avulla. Analyysini perusteella EU:n voi väittää rakentavan itsestään kuvaa lähinnä normatiivisena valtana kansainvälisessä järjestelmässä. EU:lla onkin sekä normien muuttamiseksi vaadittava legitimiteetti ylittää valtiojärjestelmän luoma valtapolitiikka että positiivinen rooli muokata paitsi jäsenmaiden myös muiden kansainvälisten toimijoiden kuvaa naiskaupasta ja prostituutiosta.
Aineiston analyysi osoittaa myös, että vaikkei EU ole käsitellyt kansainvälistä prostituutiota sinänsä, nähdään naiskauppa yhdeksi ihmiskaupan tärkeimmäksi osa-alueeksi ja prostituutio puolestaan merkittäväksi osaksi naiskauppaa. Kuitenkin unionin voi väittää kiinnittävän naiskauppaan tarpeeksi huomiota vasta, kun se tapahtuu sen omalla alueella ja kaupatut ovat jo lähteneet kotiseuduiltaan. Lisäksi prostituution ympärillä vallitsee edelleen myytti sen yksityisestä luonteesta, joka ei kuulu kansainvälisten suhteiden piiriin, ellei siihen liitetä myös muita suvaitsemattomia ilmiöitä, kuten laiton maahanmuutto, kansainvälinen rikollisuus ja ihmiskauppa. Lisäksi monet naiskauppaa ja prostituutiota säätelevät käsitteet ovat parhaimmillaankin avoimia eri tulkinnoille. EU:lle voi kuitenkin antaa kiitosta siitä, että aihealueen ympärillä on viime aikoina alettu toimia aktiivisesti.