Palvelurakenteen toimivuuden arviointi strategisen johtamisen osana kunnallishallinnossa. Tapauskohteena Tampereen kaupunki
LEHTIMÄKI, SANNA (2005)
2005
Aluetiede - Regional Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-08-24
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14974
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14974
Tiivistelmä
Hakutermit:
arviointi, strateginen johtaminen, kunnan tuloksellisuus, vaikuttavuus
Tutkielman aiheena on kunnan palvelurakenteen toimivuuden arvioiminen. Tutkimustehtävänä
on selvittää miten palvelurakenteen toimivuutta voidaan arvioida osana strategista johtamista. Tutkimus kohdistuu kunnallishallintoon ja tapauskohteena tutkimuksessa on Tampereen kaupunki. Tarkastelussa huomio kohdistuu palvelurakenteen toimivuuden arviointiin, jolloin arvioinnin pääpaino on toiminnan lopputulosten ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää arviointiajattelua ja muodostaa hallinnontasolle palvelurakenteen toimivuuteen arvioinnin teoreettinen kehys osaksi strategista johtamista. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tapaustutkimuksena ja menetelmänä on käytetty teemahaastatteluita. Empiirisen aineiston avulla on haluttu selvittää arvioinnin tilaa organisaatiossa, virkamiesten yleistä tietämystä arvioinnista sekä arviointiin liityviä asenteita. Suhteuttamalla tätä tiet!
oa teoreettiseen keskusteluun on muodostettu kuva arvioinnista ja sen kehittämisestä organisaatiossa osana strategista johtamiskäytäntöä.
Tutkimustuloksen mukaan arviointia voidaan kehittää osana strategiaprosessia strategian implementointi- ja seurantatyökaluna käytettyä tasapainotettua tuloskorttia hyödyntäen. Systemaattisen tiedon keruun jälkeen tulee tietoa kuitenkin analysoida arvioinnin kriteerit täyttäen. Prosessi onnistuessaan varmistaa strategian ja sen toimeenpanon onnistumisen.
Tampereella strategisen johtamisen prosessissa arviointi jää toistaiseksi taka-alalle
ja tasapainotettu mittaristo toimii enemmän strategian toimeenpanon ja seurannan kuin arvioinnin välineenä. Arviointi ei ole Tampereella systemaattista eikä koordinoitua. Edellytykset arvioinnin kehittämiselle ovat kuitenkin hyvät, sillä tasapainotetun tuloskortin käyttö seurantavälineenä on organisaatiossa varsin pitkällä.
Arvioinnin roolin merkittävyyttä osana strategista johtamisjärjestelmää tulee
Tampereella jatkossa korostaa, sillä arviointi tuottaa päätöksentekijöille tietoa
organisaation kehityksen kulusta ja toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista.
Suunnitteluvaiheessa huomio tulee kohdistaa etupäässä tavoiteasetantaan, sillä pitkälti se sanelee sen, miten arviointi onnistuu. Koska arvioinnissa oleellista on myös oikean tiedon saaminen pelkästään jo arvioinnin tulosten hyväksyttävyyden näkökulmasta, on eri sidosryhmien huomioiminen tässä tärkeässä roolissa. Haasteena onkin vuorovaikutteisuuden lisääminen osana koko johtamisprosessia.
arviointi, strateginen johtaminen, kunnan tuloksellisuus, vaikuttavuus
Tutkielman aiheena on kunnan palvelurakenteen toimivuuden arvioiminen. Tutkimustehtävänä
on selvittää miten palvelurakenteen toimivuutta voidaan arvioida osana strategista johtamista. Tutkimus kohdistuu kunnallishallintoon ja tapauskohteena tutkimuksessa on Tampereen kaupunki. Tarkastelussa huomio kohdistuu palvelurakenteen toimivuuden arviointiin, jolloin arvioinnin pääpaino on toiminnan lopputulosten ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää arviointiajattelua ja muodostaa hallinnontasolle palvelurakenteen toimivuuteen arvioinnin teoreettinen kehys osaksi strategista johtamista. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tapaustutkimuksena ja menetelmänä on käytetty teemahaastatteluita. Empiirisen aineiston avulla on haluttu selvittää arvioinnin tilaa organisaatiossa, virkamiesten yleistä tietämystä arvioinnista sekä arviointiin liityviä asenteita. Suhteuttamalla tätä tiet!
oa teoreettiseen keskusteluun on muodostettu kuva arvioinnista ja sen kehittämisestä organisaatiossa osana strategista johtamiskäytäntöä.
Tutkimustuloksen mukaan arviointia voidaan kehittää osana strategiaprosessia strategian implementointi- ja seurantatyökaluna käytettyä tasapainotettua tuloskorttia hyödyntäen. Systemaattisen tiedon keruun jälkeen tulee tietoa kuitenkin analysoida arvioinnin kriteerit täyttäen. Prosessi onnistuessaan varmistaa strategian ja sen toimeenpanon onnistumisen.
Tampereella strategisen johtamisen prosessissa arviointi jää toistaiseksi taka-alalle
ja tasapainotettu mittaristo toimii enemmän strategian toimeenpanon ja seurannan kuin arvioinnin välineenä. Arviointi ei ole Tampereella systemaattista eikä koordinoitua. Edellytykset arvioinnin kehittämiselle ovat kuitenkin hyvät, sillä tasapainotetun tuloskortin käyttö seurantavälineenä on organisaatiossa varsin pitkällä.
Arvioinnin roolin merkittävyyttä osana strategista johtamisjärjestelmää tulee
Tampereella jatkossa korostaa, sillä arviointi tuottaa päätöksentekijöille tietoa
organisaation kehityksen kulusta ja toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista.
Suunnitteluvaiheessa huomio tulee kohdistaa etupäässä tavoiteasetantaan, sillä pitkälti se sanelee sen, miten arviointi onnistuu. Koska arvioinnissa oleellista on myös oikean tiedon saaminen pelkästään jo arvioinnin tulosten hyväksyttävyyden näkökulmasta, on eri sidosryhmien huomioiminen tässä tärkeässä roolissa. Haasteena onkin vuorovaikutteisuuden lisääminen osana koko johtamisprosessia.