Käännösmuisti- ja termistönhallintaohjelmat freelancekääntäjien ja toiminimellä toimivien kääntäjien työvälineenä
OLKKONEN, TUULIKKI (2005)
OLKKONEN, TUULIKKI
2005
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-07-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14962
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14962
Tiivistelmä
Hakutermit: käännösmuisti, termistönhallinta
Tutkielmassa oli tarkoituksena kartoittaa käännösmuisti- ja termistönhallintaohjelmien erilaisia käyttötapoja ja koettuja hyötyjä freelancekääntäjien ja toiminimellä toimivien kääntäjien keskuudessa. Tutkimuksessa keskityttiin nimenomaan itsenäisiin kääntäjiin, koska aiheesta tähän mennessä tehdyt tutkimukset ovat käsitelleet ohjelmien käyttöä käännöstoimistojen näkökulmasta.
Erityisen hyödyllisinä käännösmuistiohjelmia on edeltävissä tutkimuksissa ja kirjallisuudessa pidetty paljon toistoa sisältävissä teksteissä, tekstien päivityksissä, suurissa projekteissa ja samoilta asiakkailta tulevissa teksteissä. Erikoisaloista käännösmuistiohjelmien on nähty soveltuvan ennen kaikkea tekniikan teksteihin. Freelancekääntäjät eivät kuitenkaan työskentele yksinomaan suurissa projekteissa ja samojen asiakkaiden tekstien parissa.
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaiset itsenäiset kääntäjät käännösmuisti- ja termistönhallintaohjelmia käyttävät, mitä hyötyjä he niistä kokevat saavansa, miksi he niitä käyttävät, käyttävätkö he niitä integroidusti sekä miten he ylipäänsä sanastotyötä tekevät.
Tutkimusmenetelmänä oli kysely. Lomake lähettiin yhteensä 53 kääntäjälle: SKTL:n asiatekstinkääntäjien postituslistalle ja viidelle muulle itsenäiselle kääntäjälle. Vastaajia kyselyssä oli 19, joista 6 ei käyttänyt kyseisiä ohjelmia. 13:sta käännösmuistiohjelmaa käyttävästä vastaajasta vain viisi käytti myös termistönhallintaohjelmaa.
Tutkimuksessa selvisi, että vastaajien käännösmuistiohjelmien käyttö ei rajoittunut ainoastaan teknisiin teksteihin, vaan niitä käytettiin mitä moninaisimpiin teksteihin, kuten tuotekuvauksiin, mainosteksteihin, esitteisiin ja sopimuksiin. Yleisimpiä käyttökohteita olivat kuitenkin käyttöohjeet ja tekninen dokumentaatio yleensä. Vastaajien kokemat hyödyt eivät myöskään rajoittuneet nopeutuneeseen kääntämiseen ja tekstin yhtenäisyyteen, vaan vastauksissa mainittiin myös muun muassa tarkkuuden paraneminen ja työn selkiytyminen segmentoinnin myötä. Kään¬nösmuistiohjelmien käytön syiksi nimettiin paitsi työn helpottuminen toisteisissa teksteissä, myös termien hallinnan helpottuminen. Sen sijaan termistönhallintaohjelmien käyttö oli vähäistä, kuten myös ohjelmien integroitu käyttö. Suosituin sanastotyön väline oli tekstinkäsittelyohjelma. Käännösmuistiohjelmaa, etenkin sen kontekstihakutoimintoa, käytettiin termien hakuihin.
Tutkielmassa oli tarkoituksena kartoittaa käännösmuisti- ja termistönhallintaohjelmien erilaisia käyttötapoja ja koettuja hyötyjä freelancekääntäjien ja toiminimellä toimivien kääntäjien keskuudessa. Tutkimuksessa keskityttiin nimenomaan itsenäisiin kääntäjiin, koska aiheesta tähän mennessä tehdyt tutkimukset ovat käsitelleet ohjelmien käyttöä käännöstoimistojen näkökulmasta.
Erityisen hyödyllisinä käännösmuistiohjelmia on edeltävissä tutkimuksissa ja kirjallisuudessa pidetty paljon toistoa sisältävissä teksteissä, tekstien päivityksissä, suurissa projekteissa ja samoilta asiakkailta tulevissa teksteissä. Erikoisaloista käännösmuistiohjelmien on nähty soveltuvan ennen kaikkea tekniikan teksteihin. Freelancekääntäjät eivät kuitenkaan työskentele yksinomaan suurissa projekteissa ja samojen asiakkaiden tekstien parissa.
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaiset itsenäiset kääntäjät käännösmuisti- ja termistönhallintaohjelmia käyttävät, mitä hyötyjä he niistä kokevat saavansa, miksi he niitä käyttävät, käyttävätkö he niitä integroidusti sekä miten he ylipäänsä sanastotyötä tekevät.
Tutkimusmenetelmänä oli kysely. Lomake lähettiin yhteensä 53 kääntäjälle: SKTL:n asiatekstinkääntäjien postituslistalle ja viidelle muulle itsenäiselle kääntäjälle. Vastaajia kyselyssä oli 19, joista 6 ei käyttänyt kyseisiä ohjelmia. 13:sta käännösmuistiohjelmaa käyttävästä vastaajasta vain viisi käytti myös termistönhallintaohjelmaa.
Tutkimuksessa selvisi, että vastaajien käännösmuistiohjelmien käyttö ei rajoittunut ainoastaan teknisiin teksteihin, vaan niitä käytettiin mitä moninaisimpiin teksteihin, kuten tuotekuvauksiin, mainosteksteihin, esitteisiin ja sopimuksiin. Yleisimpiä käyttökohteita olivat kuitenkin käyttöohjeet ja tekninen dokumentaatio yleensä. Vastaajien kokemat hyödyt eivät myöskään rajoittuneet nopeutuneeseen kääntämiseen ja tekstin yhtenäisyyteen, vaan vastauksissa mainittiin myös muun muassa tarkkuuden paraneminen ja työn selkiytyminen segmentoinnin myötä. Kään¬nösmuistiohjelmien käytön syiksi nimettiin paitsi työn helpottuminen toisteisissa teksteissä, myös termien hallinnan helpottuminen. Sen sijaan termistönhallintaohjelmien käyttö oli vähäistä, kuten myös ohjelmien integroitu käyttö. Suosituin sanastotyön väline oli tekstinkäsittelyohjelma. Käännösmuistiohjelmaa, etenkin sen kontekstihakutoimintoa, käytettiin termien hakuihin.