Freelancetoimittajan asema työsuhteen ja yrittäjyyden välissä. Kahdeksan sanomalehdelle työskentelevän toimittajan haastattelututkimus.
LEHKONEN, MARIKA (2005)
LEHKONEN, MARIKA
2005
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-11-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14953
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14953
Tiivistelmä
Hakutermit:
toimittajat, freelance-työntekijät, sanomalehdet, yrittäjyys, työsuhde, taloudellinen riippuvaisuus
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani sanomalehdille työskentelevien freelancetoimittajien asemaa työsuhteen ja yrittäjyyden välissä. Selvitän onko haastattelemieni kahdeksan toimittajan joukossa niin kutsuttuja keinotekoisia tai taloudellisesti riippuvaisia freelancereita. Keinotekoisella freelancerilla tarkoitetaan toimittajaa, jota pidetään laittomasti yrittäjän asemassa, vaikka hänen työskentelynsä täyttää työsuhteen tunnusmerkit. Taloudellisesti riippuvainen freelancer taas on lain silmissä yrittäjä, mutta siitä huolimatta riippuvainen yhdestä asiakkaasta. Tutkin myös onko toimittajien joukossa pakkofreelancereita ja mitä yhtymäkohtia toimittajien työjärjestelyillä on työelämässä yleensä tapahtuneisiin muutoksiin. Aineisto on analysoitu punnitsemalla työsuhteen, taloudellisesti riippuvaisen ammatinharjoittamisen ja aidon yrittäjyyden tunnusmerkkien täyttymistä erikseen jokaisella toimittajalla. Analyysissa on käytetty apuna myös teemoittelua.
Freelancetoimittajan aseman tutkiminen on tärkeää, sillä joustavuuden tavoittelun uskotaan lisäävän alihankintaa myös viestintäalalla. Alihankinnan yleistyminen johtaa siihen, että yhä useamman itsenäisen ammatinharjoittajan asema työsuhteen ja yrittäjyyden välillä on epäselvä. Freelancetoimittajat ovat yksi ryhmä, joiden kohdalla rajanvedon on katsottu olevan erityisen vaikeaa. Yksilölle oikeudellinen asema ei ole yhdentekevä, sillä perinteinen työlainsäädäntö suojelee työntekijää. Yrittäjä jää ilman työntekijälle kuuluvia oikeuksia, vaikka hän käytännössä olisi työntekijän tapaan yhdestä tahosta riippuvainen. Nykyistä työlainsäädäntöä ja edunvalvontaa onkin kritisoitu siitä, etteivät ne pysty vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeisiin ja suojelemaan muitakin kuin perinteisessä kokoaikaisessa ja vakituisessa työsuhteessa olevia työntekijöitä.
Haastattelemieni freelancetoimittajien joukosta löytyi sekä keinotekoisia että taloudellisesti riippuvaisia freelancereita. Analyysini osoitti, ettei työntekijä-yrittäjä -kahtiajako toimi kaikilla työnsuorittajilla ja että monen freelancerin asema esimerkiksi palkkioiden korotuksen, loman, raskauden, sairauden tai irtisanomisen suhteen on huono. Työsuhteen ja yrittäjyyden väliin sijoittumisesta ja siitä johtuvista riskeistä huolimatta toimittajat kuitenkin tekivät työtään vapaaehtoisesti ja nauttivat perinteistä vakituista työsuhdetta joustavammasta työstä.
toimittajat, freelance-työntekijät, sanomalehdet, yrittäjyys, työsuhde, taloudellinen riippuvaisuus
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani sanomalehdille työskentelevien freelancetoimittajien asemaa työsuhteen ja yrittäjyyden välissä. Selvitän onko haastattelemieni kahdeksan toimittajan joukossa niin kutsuttuja keinotekoisia tai taloudellisesti riippuvaisia freelancereita. Keinotekoisella freelancerilla tarkoitetaan toimittajaa, jota pidetään laittomasti yrittäjän asemassa, vaikka hänen työskentelynsä täyttää työsuhteen tunnusmerkit. Taloudellisesti riippuvainen freelancer taas on lain silmissä yrittäjä, mutta siitä huolimatta riippuvainen yhdestä asiakkaasta. Tutkin myös onko toimittajien joukossa pakkofreelancereita ja mitä yhtymäkohtia toimittajien työjärjestelyillä on työelämässä yleensä tapahtuneisiin muutoksiin. Aineisto on analysoitu punnitsemalla työsuhteen, taloudellisesti riippuvaisen ammatinharjoittamisen ja aidon yrittäjyyden tunnusmerkkien täyttymistä erikseen jokaisella toimittajalla. Analyysissa on käytetty apuna myös teemoittelua.
Freelancetoimittajan aseman tutkiminen on tärkeää, sillä joustavuuden tavoittelun uskotaan lisäävän alihankintaa myös viestintäalalla. Alihankinnan yleistyminen johtaa siihen, että yhä useamman itsenäisen ammatinharjoittajan asema työsuhteen ja yrittäjyyden välillä on epäselvä. Freelancetoimittajat ovat yksi ryhmä, joiden kohdalla rajanvedon on katsottu olevan erityisen vaikeaa. Yksilölle oikeudellinen asema ei ole yhdentekevä, sillä perinteinen työlainsäädäntö suojelee työntekijää. Yrittäjä jää ilman työntekijälle kuuluvia oikeuksia, vaikka hän käytännössä olisi työntekijän tapaan yhdestä tahosta riippuvainen. Nykyistä työlainsäädäntöä ja edunvalvontaa onkin kritisoitu siitä, etteivät ne pysty vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeisiin ja suojelemaan muitakin kuin perinteisessä kokoaikaisessa ja vakituisessa työsuhteessa olevia työntekijöitä.
Haastattelemieni freelancetoimittajien joukosta löytyi sekä keinotekoisia että taloudellisesti riippuvaisia freelancereita. Analyysini osoitti, ettei työntekijä-yrittäjä -kahtiajako toimi kaikilla työnsuorittajilla ja että monen freelancerin asema esimerkiksi palkkioiden korotuksen, loman, raskauden, sairauden tai irtisanomisen suhteen on huono. Työsuhteen ja yrittäjyyden väliin sijoittumisesta ja siitä johtuvista riskeistä huolimatta toimittajat kuitenkin tekivät työtään vapaaehtoisesti ja nauttivat perinteistä vakituista työsuhdetta joustavammasta työstä.