Dispositiovaikutus eri markkinoilla - merkitys yksittäiselle sijoittajalle ja koko markkinoille
POHJALA, HEIKKI (2005)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2005
Kansantaloustiede - Economics
Hyväksymispäivämäärä
2005-06-20Tiivistelmä
Hakutermit:
dispositiovaikutus (disposition effect), behavioraalinen rahoitusteoria (behavioral finance), prospektiteoria (prospect theory)
Tämän tutkimuksen aiheena on dispositiovaikutuksen merkitys yksittäiselle sijoittajalle ja koko markkinoille. Dispositiovaikutus (disposition effect) on osa behavioraalista rahoitusteoriaa ja sen toivat ensi kertaa esille Shefrin ja Statman (1985). Dispositiovaikutuksen mukaan ihmisillä on taipumus pitää tappiolla olevia sijoituskohteitaan pitkään hallussaan ja myydä voitolla olevat sijoituskohteet nopeasti. Tällainen toiminta on ristiriidassa tehokkaiden markkinoiden hypoteesin kanssa. Dispositiovaikutus on alun perin johdettu prospektiteorian (Kahneman, Tversky 1979) arvofunktiosta, jonka mukaan ihmiset ovat riskinrakastajia tappioalueella ja riskinkarttajia voittoalueella.
Tutkimuksessa tarkastellaan muiden tekemiä empiirisiä tutkimuksia dispositiovaikutuksesta osake-, asunto- ja johdannaismarkkinoilla. Työssä käydään myös läpi dispositiovaikutuksen selittämiseksi käytettyjä teorioita. Keskeisimmät dispositiovaikutusta selittävät teoriat ovat prospektiteoria, mental accounting, sijoittajan itsekontrolliongelma ja usko hintojen palaamiseen kohti keskiarvoa (contrarian strategia). Työssä analysoidaan dispositiovaikutuksen suuruutta ammattimaisten ja ei-ammattimaisten sijoittajien välillä sekä dispositiovaikutuksen merkitystä sijoittajan saamaan tuottoon. Edelleen pohditaan dispositiovaikutuksen mahdollista merkitystä koko markkinoiden toimintaan, erityisesti markkinoiden kaupankäyntivolyymiin ja markkinahintaan sekä näiden väliseen korrelaatioon.
Tarkastelun tuloksena dispositiovaikutuksen olemassaolo yksittäisten sijoittajien keskuudessa on lähes kiistaton. Dispositiovaikutuksen mukaista käyttäytymistä havaitaan myös ammattimaisilla sijoittajilla, mutta sen merkitys on pienempi kuin ei-ammattimaisilla sijoittajilla. Dispositiovaikutuksen merkitys sijoittajan saamaan tuottoon on negatiivinen. Dispositiovaikutuksella voi myös olla vaikutusta koko markkinoille ja se voi olla yksi selittäjä markkinoilla havaittuun hinnan muutoksen ja volyymin väliseen positiiviseen korrelaatioon.
Dispositiovaikutuksen olemassaoloa yksittäisellä sijoittajalla ei voida kiistää, mutta sen selittämiseksi esitetyt teoriat ovat osin ristiriitaisia keskenään. Olisi tarvetta löytää teoria, joka kokoaisi yhteen osin ristiriitaiset teoriat ja selittäisi millaisessa tilanteessa kukin teoria on pätevä selittäjä. Dispositiovaikutuksen merkityksestä aggregaattimarkkinoille ei voida sanoa mitään varmaa ja erityisesti tällä alueella tarvitaan lisätutkimusta.
dispositiovaikutus (disposition effect), behavioraalinen rahoitusteoria (behavioral finance), prospektiteoria (prospect theory)
Tämän tutkimuksen aiheena on dispositiovaikutuksen merkitys yksittäiselle sijoittajalle ja koko markkinoille. Dispositiovaikutus (disposition effect) on osa behavioraalista rahoitusteoriaa ja sen toivat ensi kertaa esille Shefrin ja Statman (1985). Dispositiovaikutuksen mukaan ihmisillä on taipumus pitää tappiolla olevia sijoituskohteitaan pitkään hallussaan ja myydä voitolla olevat sijoituskohteet nopeasti. Tällainen toiminta on ristiriidassa tehokkaiden markkinoiden hypoteesin kanssa. Dispositiovaikutus on alun perin johdettu prospektiteorian (Kahneman, Tversky 1979) arvofunktiosta, jonka mukaan ihmiset ovat riskinrakastajia tappioalueella ja riskinkarttajia voittoalueella.
Tutkimuksessa tarkastellaan muiden tekemiä empiirisiä tutkimuksia dispositiovaikutuksesta osake-, asunto- ja johdannaismarkkinoilla. Työssä käydään myös läpi dispositiovaikutuksen selittämiseksi käytettyjä teorioita. Keskeisimmät dispositiovaikutusta selittävät teoriat ovat prospektiteoria, mental accounting, sijoittajan itsekontrolliongelma ja usko hintojen palaamiseen kohti keskiarvoa (contrarian strategia). Työssä analysoidaan dispositiovaikutuksen suuruutta ammattimaisten ja ei-ammattimaisten sijoittajien välillä sekä dispositiovaikutuksen merkitystä sijoittajan saamaan tuottoon. Edelleen pohditaan dispositiovaikutuksen mahdollista merkitystä koko markkinoiden toimintaan, erityisesti markkinoiden kaupankäyntivolyymiin ja markkinahintaan sekä näiden väliseen korrelaatioon.
Tarkastelun tuloksena dispositiovaikutuksen olemassaolo yksittäisten sijoittajien keskuudessa on lähes kiistaton. Dispositiovaikutuksen mukaista käyttäytymistä havaitaan myös ammattimaisilla sijoittajilla, mutta sen merkitys on pienempi kuin ei-ammattimaisilla sijoittajilla. Dispositiovaikutuksen merkitys sijoittajan saamaan tuottoon on negatiivinen. Dispositiovaikutuksella voi myös olla vaikutusta koko markkinoille ja se voi olla yksi selittäjä markkinoilla havaittuun hinnan muutoksen ja volyymin väliseen positiiviseen korrelaatioon.
Dispositiovaikutuksen olemassaoloa yksittäisellä sijoittajalla ei voida kiistää, mutta sen selittämiseksi esitetyt teoriat ovat osin ristiriitaisia keskenään. Olisi tarvetta löytää teoria, joka kokoaisi yhteen osin ristiriitaiset teoriat ja selittäisi millaisessa tilanteessa kukin teoria on pätevä selittäjä. Dispositiovaikutuksen merkityksestä aggregaattimarkkinoille ei voida sanoa mitään varmaa ja erityisesti tällä alueella tarvitaan lisätutkimusta.