SAGITTARII DIABOLI? - YHTEISKUNNAN MUUTOS JA KIRKON MORAALI-IHANTEET MUOKKAAMASSA LAKIMIESTEN KUVAA JA AMMATTIETIIKKAA 1200-LUVUN AJATTELUSSA
PALMI, SALLA (2005)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PALMI, SALLA
2005
Yleinen historia - General History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2005-06-13Tiivistelmä
Hakutermit:
1200-luku, saarnaaminen, lakimiehet, yhteiskunnan murros, uudet ammattiryhmät
Tarkastelen pro gradu-tutkimuksessani sitä, millaiseksi lakimiesten ammattiryhmän kuva ja heidän ammattietiikkansa muodostui 1200-luvulla yhteiskunnan muutoksen ja kirkon moraali-ihanteiden vaikutuksesta, ja mitkä tekijät erityisesti olivat vaikuttamassa näkemysten syntyyn. Käsittelen työssäni lakimiehiä kirkon näkökulmasta, ja erityisesti kerjäläisveljestöillä on huomattava osa siinä, millaiseksi kuva lakimiehistä muodostui. Suurin osa lähteistäni onkin kerjäläisveljien tuottamia, sillä heillä oli yhteiskunnan elämään tiiviisti osallistuvina ensisijainen mahdollisuus havainnoida yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ja kommentoida niitä.
Rajaan graduni ajallisesti käsittelemään 1200-lukua, koska 1200-luku oli saarnaamisen, taloudellisen muutoksen ja lakimiesten ammattiryhmän kehittymisen kannalta erityisen merkittävä ajanjakso ja tältä aikakaudelta on myös paljon lähdeaineistoa. Alueelliseksi rajaukseksi puolestaan muodostui Ranska, koska useimmat lähdemateriaalini tekijät ovat vaikuttaneet pääasiassa Ranskassa ja perehtyneet maan oikeusjärjestelmään sekä yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Tutkimukseni tulosten voi siis katsoa pätevän erityisesti Ranskaan, mutta pääpiirteittäin näen niiden koskevan myös koko läntistä kristikuntaa saarnamateriaalien, kirkon näkemysten sekä kanonisen oikeuden levinneisyyden perusteella.
Lähteinä gradussani käytän kolmen eri tekijän ad status-saarnoja. Ne ovat Guibert de Tournai’n Sermones ad status, Humbert de Romansin Liber de eruditione praedicatorum’in Sermo ad omnes scholares, Sermo ad sholares in iure civilis ja Sermo ad scholares in iure canonico sekä Jacques de Vitryn Sermones vulgares’in Sermo ad iudices et advocatos. Lisäksi lähteenäni on Guillaume Peyraut’n summa de vitiis et virtutibus-teos Summae virtutum ac vitiorum. Exemplum-kokoelmista aineistokseni muodostui Liber exemplorum, Speculum laicorum, Tabula exemplorum sekä Jacques de Vitryn esittämäistä exemplumeista koottu exemplum-kokoelma. Lisäksi mukana on vielä 1300-luvun alussa ilmestynyt seitsemää pääsyntiä käsittelevä saarnaajan käsikirja Fasciculus morum, koska se käsittelee hyvin paljon samoja teemoja kuin muutkin lähteeni. Lakimiesten etiikasta kertovana lähteenä on kanonisti Guillaume Durand’n Speculum Iudiciale, jossa käsitellään muun muassa lakimiehiä koskevia säädöksiä ja joka oli yksi keskiajan lakimiesten keskeisimpiä oppaita.
Lakimiesten ammattiryhmä syntyi yhteiskunnan ollessa voimakkaassa murroksessa, ja murroksen heijastumat vaikuttivat myös lakimiehistä muodostuvaan kuvaan ja heidän ammattietiikkansa muodostumiseen. Lakimiehet esitetään hyvin syntisenä ammattiryhmänä, jonka helmasyntejä ovat erityisesti ahneus ja kaikenlainen oman edun tavoittelu. Vaikka lakimiehiä voidaan lähteiden perusteella pitää erityisen korruptoituneena ryhmänä, ei todellisuus näkemyksen taustalla ole aivan niin yksinkertainen.
Lakimiesten ammattiryhmästä esitetyn kuvan taustalta on löydettävissä hyvin monenlaisia tekijöitä. Nämä tekijät ovat jaettavissa kahteen kategoriaan; moraaliin perustuvaan sekä yhteiskunnan muutoksista johtuvaan luokkaan.
Moraaliseen kategoriaan kuuluu erityisesti kirkon halu opastaa lakimiehiä kohti oikeita elämäntapoja, kun taas yhteiskunnan muutoksista johtuvassa kategoriassa on pääosin kyse yhteiskunnan tapahtumien heijastumisesta kirkkoon ja sitä kautta lakimiehiin. Tällaisia tapahtumia olivat muun muassa uusien ammattiryhmien ilmestyminen horjuttamaan yhteiskunnan valtasuhteita sekä eräänlainen taloudellinen vallankumous.
Johtopäätöksenä voidaan esittää, että lakimiehistä annetun kuvan taustalla vaikuttivat nimenomaan yhteiskunnassa tapahtuva muutos ja tämän muutoksen kirkolle asettamat haasteet. Kirkon oli käytävä omaa selviytymiskamppailuaan yhteiskunnan murroksessa ja otettava myös uudet sosiaaliset ryhmät kontrolliinsa. Samat tekijät olivat vaikuttamassa lakimiesten ammattietiikan muodostumiseen. Lakimiesten eettisissä vaatimuksissa pidettiin vielä vahvasti kiinni vanhoista kristillisistä arvoista. Tämä puolestaan asetti lakimiehet hankalaan tilanteeseen, kun heidän ammattinsa eettisten vaatimusten noudattaminen oli lähes mahdotonta. Lakimiesten ammattiryhmästä muodostunut kuva siis muodostui monen eri tekijän summana, mutta on selvää että kuvan negatiivisen luonteen taustalta on löydettävissä hyvin paljon muutakin kuin vain ammatin todellinen tai kuvitteellinen korruptoituneisuus.
1200-luku, saarnaaminen, lakimiehet, yhteiskunnan murros, uudet ammattiryhmät
Tarkastelen pro gradu-tutkimuksessani sitä, millaiseksi lakimiesten ammattiryhmän kuva ja heidän ammattietiikkansa muodostui 1200-luvulla yhteiskunnan muutoksen ja kirkon moraali-ihanteiden vaikutuksesta, ja mitkä tekijät erityisesti olivat vaikuttamassa näkemysten syntyyn. Käsittelen työssäni lakimiehiä kirkon näkökulmasta, ja erityisesti kerjäläisveljestöillä on huomattava osa siinä, millaiseksi kuva lakimiehistä muodostui. Suurin osa lähteistäni onkin kerjäläisveljien tuottamia, sillä heillä oli yhteiskunnan elämään tiiviisti osallistuvina ensisijainen mahdollisuus havainnoida yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ja kommentoida niitä.
Rajaan graduni ajallisesti käsittelemään 1200-lukua, koska 1200-luku oli saarnaamisen, taloudellisen muutoksen ja lakimiesten ammattiryhmän kehittymisen kannalta erityisen merkittävä ajanjakso ja tältä aikakaudelta on myös paljon lähdeaineistoa. Alueelliseksi rajaukseksi puolestaan muodostui Ranska, koska useimmat lähdemateriaalini tekijät ovat vaikuttaneet pääasiassa Ranskassa ja perehtyneet maan oikeusjärjestelmään sekä yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Tutkimukseni tulosten voi siis katsoa pätevän erityisesti Ranskaan, mutta pääpiirteittäin näen niiden koskevan myös koko läntistä kristikuntaa saarnamateriaalien, kirkon näkemysten sekä kanonisen oikeuden levinneisyyden perusteella.
Lähteinä gradussani käytän kolmen eri tekijän ad status-saarnoja. Ne ovat Guibert de Tournai’n Sermones ad status, Humbert de Romansin Liber de eruditione praedicatorum’in Sermo ad omnes scholares, Sermo ad sholares in iure civilis ja Sermo ad scholares in iure canonico sekä Jacques de Vitryn Sermones vulgares’in Sermo ad iudices et advocatos. Lisäksi lähteenäni on Guillaume Peyraut’n summa de vitiis et virtutibus-teos Summae virtutum ac vitiorum. Exemplum-kokoelmista aineistokseni muodostui Liber exemplorum, Speculum laicorum, Tabula exemplorum sekä Jacques de Vitryn esittämäistä exemplumeista koottu exemplum-kokoelma. Lisäksi mukana on vielä 1300-luvun alussa ilmestynyt seitsemää pääsyntiä käsittelevä saarnaajan käsikirja Fasciculus morum, koska se käsittelee hyvin paljon samoja teemoja kuin muutkin lähteeni. Lakimiesten etiikasta kertovana lähteenä on kanonisti Guillaume Durand’n Speculum Iudiciale, jossa käsitellään muun muassa lakimiehiä koskevia säädöksiä ja joka oli yksi keskiajan lakimiesten keskeisimpiä oppaita.
Lakimiesten ammattiryhmä syntyi yhteiskunnan ollessa voimakkaassa murroksessa, ja murroksen heijastumat vaikuttivat myös lakimiehistä muodostuvaan kuvaan ja heidän ammattietiikkansa muodostumiseen. Lakimiehet esitetään hyvin syntisenä ammattiryhmänä, jonka helmasyntejä ovat erityisesti ahneus ja kaikenlainen oman edun tavoittelu. Vaikka lakimiehiä voidaan lähteiden perusteella pitää erityisen korruptoituneena ryhmänä, ei todellisuus näkemyksen taustalla ole aivan niin yksinkertainen.
Lakimiesten ammattiryhmästä esitetyn kuvan taustalta on löydettävissä hyvin monenlaisia tekijöitä. Nämä tekijät ovat jaettavissa kahteen kategoriaan; moraaliin perustuvaan sekä yhteiskunnan muutoksista johtuvaan luokkaan.
Moraaliseen kategoriaan kuuluu erityisesti kirkon halu opastaa lakimiehiä kohti oikeita elämäntapoja, kun taas yhteiskunnan muutoksista johtuvassa kategoriassa on pääosin kyse yhteiskunnan tapahtumien heijastumisesta kirkkoon ja sitä kautta lakimiehiin. Tällaisia tapahtumia olivat muun muassa uusien ammattiryhmien ilmestyminen horjuttamaan yhteiskunnan valtasuhteita sekä eräänlainen taloudellinen vallankumous.
Johtopäätöksenä voidaan esittää, että lakimiehistä annetun kuvan taustalla vaikuttivat nimenomaan yhteiskunnassa tapahtuva muutos ja tämän muutoksen kirkolle asettamat haasteet. Kirkon oli käytävä omaa selviytymiskamppailuaan yhteiskunnan murroksessa ja otettava myös uudet sosiaaliset ryhmät kontrolliinsa. Samat tekijät olivat vaikuttamassa lakimiesten ammattietiikan muodostumiseen. Lakimiesten eettisissä vaatimuksissa pidettiin vielä vahvasti kiinni vanhoista kristillisistä arvoista. Tämä puolestaan asetti lakimiehet hankalaan tilanteeseen, kun heidän ammattinsa eettisten vaatimusten noudattaminen oli lähes mahdotonta. Lakimiesten ammattiryhmästä muodostunut kuva siis muodostui monen eri tekijän summana, mutta on selvää että kuvan negatiivisen luonteen taustalta on löydettävissä hyvin paljon muutakin kuin vain ammatin todellinen tai kuvitteellinen korruptoituneisuus.