Sähköisen taloushallinnon käyttöönotto ja sen vaikutukset tilitoimistojen toimintaan
MÄKELÄ, JOHANNA (2005)
2005
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-06-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14897
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14897
Tiivistelmä
Hakutermit:
sähköinen taloushallinto, tilitoimisto, innovaation diffuusio
Tutkielman tavoitteena on kirjallisuuden ja kahdessa tilitoimistossa tehtyjen haastattelujen avulla selvittää, mitä sähköisellä taloushallinnolla tarkoitetaan tilitoimistojen näkökulmasta, mitkä ovat sähköisen taloushallinnon omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä miten sähköinen taloushallinto muuttaa tilitoimistojen liiketoimintaa. Vaikka aiheesta on kirjoitettu jo monen vuoden ajan, on se vielä ajankohtainen: esimerkiksi kohdeyrityksissä nähtiin verkkolaskuihin siirtymisen alkaneen kunnolla vasta nyt vuonna 2005. Tilitoimistoala onkin parhaillaan murroksessa, minkä taloushallinnon sähköistyminen osaltaan aiheuttaa.
Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen, eli tutkielmassa keskitytään lähinnä ymmärtämiseen ja tulkintaan, käytettävä haastattelumenetelmä on strukturoimaton, ja lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen. Tutkimusote on toiminta-analyyttinen. Tutkielman teoriaosa rakentuu aihetta käsittelevän kirjallisuuden pohjalta, ja empiriaosa toteutettiin kohdeyritysten toimitusjohtajia ja henkilökuntaa haastattelemalla. Koska sähköinen taloushallinto merkitsee usean uuden teknologian leviämistä, on tutkielman teoreettiseksi perustaksi valittu innovaatioiden ja niiden omaksumisen tarkastelu.
Sähköisen taloushallinnon menetelmiä ei ole otettu käyttöön yhtä nopeasti kuin kirjallisuudessa on ennustettu. Käyttöönottoa hidastaneita tekijöitä ovat olleet muun muassa tilitoimistojen asiakkaiden valmiudet ja asenteet, henkilöstöresurssit, kustannukset sekä standardoinnin puuttuminen. Toisaalta sähköisten menetelmien käyttöönottoa ovat vauhdittaneet niistä saatavat hyödyt sekä yleinen kehitys; kilpailussa on pysyttävä mukana. Lisäksi eri sidosryhmien kuten verottajan, pankkien sekä tavarantoimittajien halu saada tiedot sähköisessä muodossa on nopeuttanut kehitystä. Toisaalta niin asiakkaiden kuin tilitoimistohenkilöstönkin asenteet sähköistä taloushallintoa kohtaan ovat vähitellen muuttuneet suopeimmiksi.
Tilitoimiston kannalta sähköiseen taloushallintoon siirtyminen ei tarkoita ainoastaan paperittomuutta, automaatiota tai uuden tietojärjestelmän käyttöönottoa, vaan sen myötä muuttuvat myös tilitoimiston palvelut ja prosessit, henkilöstön työnkuva sekä osaamistarpeet, asiakkaiden ja tilitoimiston välinen työnjako sekä koko liiketoimintaympäristö ja toimiala. Sähköinen taloushallinto voidaankin ymmärtää tilitoimiston sähköisenä liiketoimintana. Kohdeyrityksissä palveluiden ja työnkuvan nähtiin jo monipuolistuneen, mutta verkkolaskujen lisääntyessä niiden odotettiin vielä muuttuvan. Yleinen näkemys oli myös se, että perinteisiä menetelmiä käytetään uusien rinnalla vielä pitkään.
sähköinen taloushallinto, tilitoimisto, innovaation diffuusio
Tutkielman tavoitteena on kirjallisuuden ja kahdessa tilitoimistossa tehtyjen haastattelujen avulla selvittää, mitä sähköisellä taloushallinnolla tarkoitetaan tilitoimistojen näkökulmasta, mitkä ovat sähköisen taloushallinnon omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä miten sähköinen taloushallinto muuttaa tilitoimistojen liiketoimintaa. Vaikka aiheesta on kirjoitettu jo monen vuoden ajan, on se vielä ajankohtainen: esimerkiksi kohdeyrityksissä nähtiin verkkolaskuihin siirtymisen alkaneen kunnolla vasta nyt vuonna 2005. Tilitoimistoala onkin parhaillaan murroksessa, minkä taloushallinnon sähköistyminen osaltaan aiheuttaa.
Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen, eli tutkielmassa keskitytään lähinnä ymmärtämiseen ja tulkintaan, käytettävä haastattelumenetelmä on strukturoimaton, ja lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen. Tutkimusote on toiminta-analyyttinen. Tutkielman teoriaosa rakentuu aihetta käsittelevän kirjallisuuden pohjalta, ja empiriaosa toteutettiin kohdeyritysten toimitusjohtajia ja henkilökuntaa haastattelemalla. Koska sähköinen taloushallinto merkitsee usean uuden teknologian leviämistä, on tutkielman teoreettiseksi perustaksi valittu innovaatioiden ja niiden omaksumisen tarkastelu.
Sähköisen taloushallinnon menetelmiä ei ole otettu käyttöön yhtä nopeasti kuin kirjallisuudessa on ennustettu. Käyttöönottoa hidastaneita tekijöitä ovat olleet muun muassa tilitoimistojen asiakkaiden valmiudet ja asenteet, henkilöstöresurssit, kustannukset sekä standardoinnin puuttuminen. Toisaalta sähköisten menetelmien käyttöönottoa ovat vauhdittaneet niistä saatavat hyödyt sekä yleinen kehitys; kilpailussa on pysyttävä mukana. Lisäksi eri sidosryhmien kuten verottajan, pankkien sekä tavarantoimittajien halu saada tiedot sähköisessä muodossa on nopeuttanut kehitystä. Toisaalta niin asiakkaiden kuin tilitoimistohenkilöstönkin asenteet sähköistä taloushallintoa kohtaan ovat vähitellen muuttuneet suopeimmiksi.
Tilitoimiston kannalta sähköiseen taloushallintoon siirtyminen ei tarkoita ainoastaan paperittomuutta, automaatiota tai uuden tietojärjestelmän käyttöönottoa, vaan sen myötä muuttuvat myös tilitoimiston palvelut ja prosessit, henkilöstön työnkuva sekä osaamistarpeet, asiakkaiden ja tilitoimiston välinen työnjako sekä koko liiketoimintaympäristö ja toimiala. Sähköinen taloushallinto voidaankin ymmärtää tilitoimiston sähköisenä liiketoimintana. Kohdeyrityksissä palveluiden ja työnkuvan nähtiin jo monipuolistuneen, mutta verkkolaskujen lisääntyessä niiden odotettiin vielä muuttuvan. Yleinen näkemys oli myös se, että perinteisiä menetelmiä käytetään uusien rinnalla vielä pitkään.