Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneen eläkkeenhakijan ohjaava palvelu : Case - Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
RUUSILA, PÄIVI (2005)
2005
Vakuutustiede - Insurance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14861
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14861
Tiivistelmä
Hakutermit:
ohjaava palvelu, työkyky, työkyvyttömyys, työkyvyttömyyseläke, hylkäävä työkyvyttömyyseläkepäätös
Tutkielmassa tarkasteltiin kolmesta eri näkökulmasta: asiakkaan, palveluntuottajan ja eläkeyhtiön kannalta hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneen eläkkeen-hakijan ohjaavaa palvelua. Ohjaava palvelutoiminta oli kokeiluna mukana Keskinäinen työeläkeyhtiö Varman työkyvyttömyyseläkeratkaisutoiminnassa ajalla 1.6.31.12.2004. Vastaavanlaista ohjaavaa palvelua ei ole aikaisemmin käytetty työeläkkeiden ratkaisutoiminnassa. Ohjaavaa palvelua voitiin toimintatapana verrata kuntoutusprosessissa tehtävään neuvontatyöhön. Tutkimuksen tavoite oli tarkastella palvelun asiakkaan, palveluntuottajan ja eläkeyhtiön kannalta, onko tällaiselle palvelulle tarvetta, koetaanko palvelutoiminta hyödylliseksi ja miten palvelua voidaan kokeilun jälkeen edelleen kehittää. Eläkeyhtiön näkökulmasta tarkasteltiin lisäksi, sopiiko ohjaava palvelutoiminta työeläkeyhtiön toimintaan eläkeratkaisussa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin palveluun osallistuneiden asiakkaiden kahdesta palautelomakkeesta sekä palveluntuottajan kanssa tehdystä yhteenvetolomakkeesta. Palveluntuottajien mielipiteet kerättiin internetin välityksellä lähetetyistä kyselylo-makkeista. Eläkeyhtiön mielipide ohjaavasta palvelusta kerättiin haastattelemalla neljää eläkeyhtiön ratkaisu- ja kuntoutusosaston työntekijää.
Tutkimuksen tavoitteiden perusteella asetettiin neljä tutkimusongelmaa. Ensimmäisenä tutkimusongelmana oli hakea vastausta, sopiiko hylkäävän työkyvyttömyys-eläkepäätöksen saaneen eläkkeenhakijan ohjaava palvelutoiminta eläkeyhtiön toimintaan. Vertailukohtana käytettiin ammatillisen kuntoutuksen neuvontatyötä. Tutkimuksen perusteella, kuten kuntoutuksen neuvontatyössäkin, selkeää, konkreettista ja vuorovaikutuksessa tapahtuvaa ohjaustoimintaa tarvitaan hylkäävän eläkepäätöksen jälkeen. Ohjaavan palvelutoiminnan katsottiin sopivan eläkeyhtiön toimintaan, eikä se aiheuttanut merkittäviä muutoksia eläkeratkaisussa. Toisena tutkimusongelmana oli saada vastaus palvelun ongelmakohdista ja kehitystarpeista. Esille tulleet ongelmat johtuivat osaksi palvelun kokeiluluonteesta. Kehitystarpeista merkittävimmiksi koettiin palveluntuottajien ohjeistaminen palveluun, eläkepäätösten perusteluiden selkeyttä-minen sekä palveluntuottajien määrän tarkistaminen. Kolmannella tutkimusongelmalla selvittiin saavutettiinko kokeilulle asetetut tavoitteet. Tutkimuksen tulosten perusteella todettiin, että palvelun tavoitteet saavutettiin hyvin sekä asiakkaan että palveluntuottajien mielestä. Eläkeyhtiön tavoitteet toteutuivat muilta osin, paitsi palvelun vaikutuksella eläkevalitusten määrään. Neljännellä tutkimusongelmalla haettiin vastausta, onko ohjaavaa palvelua tarkoituksenmukaista jatkaa. Kaikkien tutkimusnäkökulmien mukaan palvelu koettiin tarpeelliseksi ja sitä on tarkoituksen mukaista jatkaa.
ohjaava palvelu, työkyky, työkyvyttömyys, työkyvyttömyyseläke, hylkäävä työkyvyttömyyseläkepäätös
Tutkielmassa tarkasteltiin kolmesta eri näkökulmasta: asiakkaan, palveluntuottajan ja eläkeyhtiön kannalta hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneen eläkkeen-hakijan ohjaavaa palvelua. Ohjaava palvelutoiminta oli kokeiluna mukana Keskinäinen työeläkeyhtiö Varman työkyvyttömyyseläkeratkaisutoiminnassa ajalla 1.6.31.12.2004. Vastaavanlaista ohjaavaa palvelua ei ole aikaisemmin käytetty työeläkkeiden ratkaisutoiminnassa. Ohjaavaa palvelua voitiin toimintatapana verrata kuntoutusprosessissa tehtävään neuvontatyöhön. Tutkimuksen tavoite oli tarkastella palvelun asiakkaan, palveluntuottajan ja eläkeyhtiön kannalta, onko tällaiselle palvelulle tarvetta, koetaanko palvelutoiminta hyödylliseksi ja miten palvelua voidaan kokeilun jälkeen edelleen kehittää. Eläkeyhtiön näkökulmasta tarkasteltiin lisäksi, sopiiko ohjaava palvelutoiminta työeläkeyhtiön toimintaan eläkeratkaisussa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin palveluun osallistuneiden asiakkaiden kahdesta palautelomakkeesta sekä palveluntuottajan kanssa tehdystä yhteenvetolomakkeesta. Palveluntuottajien mielipiteet kerättiin internetin välityksellä lähetetyistä kyselylo-makkeista. Eläkeyhtiön mielipide ohjaavasta palvelusta kerättiin haastattelemalla neljää eläkeyhtiön ratkaisu- ja kuntoutusosaston työntekijää.
Tutkimuksen tavoitteiden perusteella asetettiin neljä tutkimusongelmaa. Ensimmäisenä tutkimusongelmana oli hakea vastausta, sopiiko hylkäävän työkyvyttömyys-eläkepäätöksen saaneen eläkkeenhakijan ohjaava palvelutoiminta eläkeyhtiön toimintaan. Vertailukohtana käytettiin ammatillisen kuntoutuksen neuvontatyötä. Tutkimuksen perusteella, kuten kuntoutuksen neuvontatyössäkin, selkeää, konkreettista ja vuorovaikutuksessa tapahtuvaa ohjaustoimintaa tarvitaan hylkäävän eläkepäätöksen jälkeen. Ohjaavan palvelutoiminnan katsottiin sopivan eläkeyhtiön toimintaan, eikä se aiheuttanut merkittäviä muutoksia eläkeratkaisussa. Toisena tutkimusongelmana oli saada vastaus palvelun ongelmakohdista ja kehitystarpeista. Esille tulleet ongelmat johtuivat osaksi palvelun kokeiluluonteesta. Kehitystarpeista merkittävimmiksi koettiin palveluntuottajien ohjeistaminen palveluun, eläkepäätösten perusteluiden selkeyttä-minen sekä palveluntuottajien määrän tarkistaminen. Kolmannella tutkimusongelmalla selvittiin saavutettiinko kokeilulle asetetut tavoitteet. Tutkimuksen tulosten perusteella todettiin, että palvelun tavoitteet saavutettiin hyvin sekä asiakkaan että palveluntuottajien mielestä. Eläkeyhtiön tavoitteet toteutuivat muilta osin, paitsi palvelun vaikutuksella eläkevalitusten määrään. Neljännellä tutkimusongelmalla haettiin vastausta, onko ohjaavaa palvelua tarkoituksenmukaista jatkaa. Kaikkien tutkimusnäkökulmien mukaan palvelu koettiin tarpeelliseksi ja sitä on tarkoituksen mukaista jatkaa.