Pienten ja keskisuurten alihankkijayritysten kansainvälistymisvalmiudet Case: pirkanmaalaiset alihankkijat

Abstract

Hakutermit:

pk-yritys, kansainvälistyminen, alihankkijat

Pk-yritysten merkitys Suomen kansantaloudelle on kiistaton. Suurten yritysten työvoiman lisäämismahdollisuudet ovat rajalliset, joten pk-yrityksiin kohdistuu paljon työllistämiseen ja talouden kasvuun liittyviä odotuksia. Pk-yritykset on perinteisesti nähty kotimarkkinoilla operoivina yrityksinä, joiden kotimarkkinan riittävyys ja melko rajalliset resurssit ovat pitäneet ne poissa kansainvälisiltä markkinoilta. Muutokset toimintaympäristössä ovat kuitenkin pakottamassa pk-yrityksiä tarkastelemaan uudelleen suhdettaan kansainvälisiin markkinoihin. Pk-yritykset tarvitsevat tietoa kansainvälistymisestä ja siihen liittyvistä valmiuksista. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarjota kokonaisvaltainen näkemys kansainvälistymiseen ja kansainvälistymisvalmiuksiin vaikuttavista tekijöistä.

Tutkielman teoriaosassa tarkastellaan kansainvälistymistä ja kansainvälistymisvalmiuksia aikaisempien tutkimusten, kirja- ja journaalilähteiden pohjalta. Tarkoituksena on yhdistellä eri teorioita ja tutkimussuuntauksia kokonaisvaltaisen näkemyksen saavuttamiseksi. Myös pk-yritysten erityispiirteisiin ja alihankkijatyypin merkitykseen perehdytään. Näiden lähteiden pohjalta luodaan se teoreettinen viitekehys, jota vasten haastatteluissa saatuja tuloksia peilataan. Tutkielman empiriaosa koostuu Pirkanmaalla toimiville veturiyrityksille ja heidän alihankkijoilleen tehdyistä haastatteluista. Haastattelut veturiyritysten edustajien kanssa tehtiin keväällä 2004. Näillä teemahaastatteluilla pyrittiin lisäämään tietoa aihealueesta teorian tueksi. Samalla kartoitettiin vastaajien mielipiteitä omien alihankkijoiden valmiuksista tällä hetkellä ja yritysten asenteita yhdessä alihankkijan kanssa tapahtuvaa kansainvälistymistä kohtaan. Haastattelut alihankkijayritysten kanssa tehtiin puolistrukturoituina haastatteluina syksyllä 2004. Näissä haastatteluissa kartoitettiin vastaajien valmiuksia, kiinnostusta ja asenteita kansainvälistymistä kohtaan. Myös yhdessä tapahtuvaa kansainvälistymistä yhtenä strategisena vaihtoehtona tutkittiin.

Kansainvälistymisvalmiuksien taustalta löydettiin viisi niihin vaikuttavaa tekijää. Näitä ovat organisaation sisäiset resurssit, organisaatioiden väliset resurssit, johtamistyyli ja organisaatio, kansainvälistymisstrategia ja yrityksen toimintaympäristö. Haastatteluista saadut tulokset tukivat empiriassa rakennettua viitekehystä. Vastaajat pitivät tärkeimpinä valmiuksina kilpailukykyä kotimaassa, tuotannon volyymia, valmista markkinointi- ja myyntikanavaa, kielitaitoa ja johdon asennetta kansainvälistymistä kohtaan. Pirkanmaan alueen alihankkijayrityksistä jäi sellainen kuva, että osalta valmiuksia saattaa löytyä, mutta kiinnostusta on vähänlaisesti. Tästä ovat pitäneet huolen nykyiset asiakkaat, joille yritysten koko tuotanto menee.