Ooksä lukenu jo? Tajusiksä? : viidesluokkalaisten käyttämät hahmottamisstrategiat luetunymmärtämisessä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa viidesluokkalaisten käyttämiä hahmottamisstrategioita luetun ymmärtämisessä ja verrata niitä pl-menetelmällä (puheesta lukemaan) ja käts-menetelmällä lukemaanopetetuilla viidennen luokan oppilailla. Lisäksi haluttiin kartoittaa hahmottamisstrategioitten yhteyttä lukuharrastukseen ja oppilaiden omaan käsitykseen lukutaidostaan ja luetun ymmärtämisestään. Tavoitteena oli myös selvittää minkälaisia lukemisen funktioita viidesluokkalaisilla on. Saadaksemme hahmottamisstrategioista kokonaiskuvan, haastattelimme yksittäisiä tapausoppilaita.Tutkimuksemme teoreettisen viitekehyksen muodostaa konstruktivistinen oppimiskäsitys, joka korostaa oppijan aktiivista roolia oppimisprosessissa. Teoreettisena lähtökohtana on näkemys luetun ymmärtämisestä vuorovaikutteisena transaktioprosessina, jossa lukija, teksti ja asiayhteys luovat tekstille erilaisia merkityksiä ja tulkintoja. (Lehtonen 1993, 18-19).

Lukija käyttää tekstiä käsitellessään erilaisia strategioita, jotka voidaan jakaa pinta- ja syväprosessointiin. Pintaprosessointi on tekstiä tunnistavaa ja toistavaa tulkintaa, kun taas syväprosessointi edellyttää päättelevää, arvioivaa ja luovaa ymmärtämistä. (Vähäpassi 1987, 36-37). Hahmottamisstrategioiden avulla voidaan tarkentaa luetun ymmärtämisen tasoa. Luetun ymmärtämisessä käytettyjen hahmottamisstrategioiden (atomistinen, serialistinen, holistinen ja analyyttinen) tarkasteleminen kuvaa oppilaan tapaa muodostaa tulkinta lukemastaan, omien skeemojensa ja strategisten toimintojensa avulla.Tutkimuksen kohdejoukko koostui 38 viidennen luokan oppilaasta, joista puolet oli opetettu lukemaan Aune Suonperän kehittämällä puheesta lukemaan-menetelmällä (pl) ja puolet Sakari Karpin kirjain-äänne-tavu-sana-menetelmällä (käts). Varsinaisen luetun ymmärtämistä mittaavan testin ohella tutkimukseen kuului oppilaille ja opettajille suunnatut kyselyt. Lisäksi oppilaiden lukemiseen liittyviä asioita selvitettiin haastattelemalla. Tutkimustulosten analysoinnissa käytettiin apuna tilastollisista menetelmistä mm. korrelaatiokertoimia, t-testiä ja ristiintaulukointia. Kirjoitelmat ja haastattelut analysoitiin kvalitatiivisin menetelmin.Tulokset osoittivat, että viidesluokkalaisista 42% hahmotti lukemaansa serialistisesti. Holistisia piirteitä löytyi 56%:lla oppilaista. Pl-menetelmällä lukemaanoppineilla oli keskimäärin kehittyneempiä hahmottamisstrategioita kuin käts-menetelmällä opetetuilla oppilailla. Hahmottamisstrategioihin vaikuttaista tekijöistä oli luetun ymmärtämisellä ja lukuharrastuksella tilastollisesti merkitsevä yhteys. Lukutaito korreloi tilastollisesti melkein merkitsevästi hahmottamiseen.Hahmottamisstrategioiden tutkiminen antaa opettajalle tietoa oppilaan kognitiivisen ajattelun kehityksestä sekä siitä, mistä ja miten oppilaiden kanssa tulisi edetä lukutaidossa. Strategioita voidaan opettaa, sillä erityyppiset tekstit tarvitsevat erilaisia lähestymistapoja. Näin voidaan auttaa oppilasta jäsentämään ja ymmärtämään lukemaansa paremmin. Ymmärtävän lukemisen tulisikin liittyä olennaisena osana kaikkeen lukemiseen ensimmäiseltä luokalta lähtien.Asiasanat: lukeminen - ymmärtäminen, tekstit - ymmärtäminen - koululaiset, lukutaito - koululaiset