"Lapsuusaikojen ehdoton kohokohta oli yhteiset kalareissut joelle" Lukioikäisten nuorten kokemuksia isovanhemmistaan
KETOJA, ARJA (2005)
2005
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14833
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14833
Tiivistelmä
Hakutermit:
isovanhemmuus, isoäidit, isoisät, lukiolaiset
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Jalasjärven lukion oppilaiden kokemuksia isovanhemmistaan. Tutkimus käsittää 30 nuoren esseet ja kyselylomakkeet isovan-hemmistaan. Esseet analysoitiin kvalitatiivisesti käyttämällä Giorgin metodia ja kyselylomakkeet analysoitiin käyttämällä SPSS-analyysimenetelmää.
Lukiolaisten isovanhemmista oli noin puolet elossa, ja nuoret pitivät isovanhempiinsa usein yhteyttä, lähinnä käymällä isovanhempiensa luona. Nuoret kokivat suhteensa isovanhempiinsa hyviksi. Suhteen laatua lukioiässä paransi se, että nuoret olivat olleet lapsina paljon tekemisissä isovanhempiensa kanssa. Suhteen laatuun vaikuttivat myös monet muut asiat, mm. nuorten vanhempien välit isovanhempiin ja isovanhempien terveydentila.
Nuoret olivat jutelleet isovanhempiensa kanssa kaikenlaista, enimmäkseen koulun-käynnistään. Monet isoisät ja äidit olivat olleet sota-aikana rintamalla tai lottina, joten niistä ajoista he juttelivat nuorten kanssa paljon. Nuoret ja isovanhemmat viet-tivät yhteistä aikaa tekemättä mitään erikoista eli "vain oleskelemalla yhdessä", he olivat olleet yhdessä kalassa tai marjassa, pelanneet pelejä ja tehneet töitä. He olivat viettäneet yhdessä juhlapäiviä ja isovanhemmat olivat antaneet lapsenlapsilleen mm. rahaa ja lahjoja. Nuoret kertoivat oppineensa isovanhemmiltaan "vanhojen ihmisten arvostusta" ja positiivista elämänasennetta.
Ellei nuorella ollut enää isovanhempiaan elossa, hänellä saattoi olla "korvikeisovanhempia", jotka auttoivat ja tukivat häntä. Isovanhemmuus ei välttämättä vaadi biologista pohjaa, joten kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kokea isovan-hempien antama tuki ja mummolan tunnelma esimerkiksi vapaaehtoisjärjestöjen tukihenkilötoiminnan kautta.
isovanhemmuus, isoäidit, isoisät, lukiolaiset
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Jalasjärven lukion oppilaiden kokemuksia isovanhemmistaan. Tutkimus käsittää 30 nuoren esseet ja kyselylomakkeet isovan-hemmistaan. Esseet analysoitiin kvalitatiivisesti käyttämällä Giorgin metodia ja kyselylomakkeet analysoitiin käyttämällä SPSS-analyysimenetelmää.
Lukiolaisten isovanhemmista oli noin puolet elossa, ja nuoret pitivät isovanhempiinsa usein yhteyttä, lähinnä käymällä isovanhempiensa luona. Nuoret kokivat suhteensa isovanhempiinsa hyviksi. Suhteen laatua lukioiässä paransi se, että nuoret olivat olleet lapsina paljon tekemisissä isovanhempiensa kanssa. Suhteen laatuun vaikuttivat myös monet muut asiat, mm. nuorten vanhempien välit isovanhempiin ja isovanhempien terveydentila.
Nuoret olivat jutelleet isovanhempiensa kanssa kaikenlaista, enimmäkseen koulun-käynnistään. Monet isoisät ja äidit olivat olleet sota-aikana rintamalla tai lottina, joten niistä ajoista he juttelivat nuorten kanssa paljon. Nuoret ja isovanhemmat viet-tivät yhteistä aikaa tekemättä mitään erikoista eli "vain oleskelemalla yhdessä", he olivat olleet yhdessä kalassa tai marjassa, pelanneet pelejä ja tehneet töitä. He olivat viettäneet yhdessä juhlapäiviä ja isovanhemmat olivat antaneet lapsenlapsilleen mm. rahaa ja lahjoja. Nuoret kertoivat oppineensa isovanhemmiltaan "vanhojen ihmisten arvostusta" ja positiivista elämänasennetta.
Ellei nuorella ollut enää isovanhempiaan elossa, hänellä saattoi olla "korvikeisovanhempia", jotka auttoivat ja tukivat häntä. Isovanhemmuus ei välttämättä vaadi biologista pohjaa, joten kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kokea isovan-hempien antama tuki ja mummolan tunnelma esimerkiksi vapaaehtoisjärjestöjen tukihenkilötoiminnan kautta.