Arkkitehtuuriratkaisujen uudelleenkäyttö olioperustaisessa ohjelmistokehityksessä
KAUPPILA, JANNE (2005)
2005
Tietojenkäsittelyoppi - Computer Science
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14830
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14830
Tiivistelmä
Hakutermit:
olioperustainen ohjelmistokehitys, suunnittelumallit, sovelluskehykset, uudelleenkäyttö
Tässä tutkielmassa tarkastellaan suunnittelun uudelleenkäyttöä olioperustaisessa ohjelmistokehityksessä. Olio-ohjelmoinnin yhtenä suurimmista hyödyistä pidetään sen mukanaan tuomaa uudelleenkäytettävyyttä. Pelkkä oliomenetelmien käyttö ei kuitenkaan johda ilman muuta uudelleenkäytettävään koodiin [Koskimies 2000]. Oliotekniikassa uudelleenkäytettävyys perustuu osittain uudelleenkäytettävien komponenttien abstraktiotason nousuun koodista luokan tasolle. Painotettaessa suunnittelua keskeisenä uudelleenkäytettävänä elementtinä, voidaan abstraktiotasoa edelleen nostaa luokan tasolta. Tunnetuimpia olioperustaisen suunnittelun uudelleenkäyttöä tukevia mekanismeja ovat suunnittelumallit (design patterns) ja sovelluskehykset (application frameworks). Oliosuunnittelun uudelleenkäyttö toteutuu siis hyväksi havaittuja ohjelmistoarkkitehtuuriratkaisuja uudelleenkäyttämällä (suunnittelumallit) tai kokonaista valmista arkkitehtuuria erikoistamalla (sovelluskehykset). Näistä ratkaisutyypeistä suunnittelumallit ovat tässä työssä suuremmassa osassa kuin sovelluskehykset.
olioperustainen ohjelmistokehitys, suunnittelumallit, sovelluskehykset, uudelleenkäyttö
Tässä tutkielmassa tarkastellaan suunnittelun uudelleenkäyttöä olioperustaisessa ohjelmistokehityksessä. Olio-ohjelmoinnin yhtenä suurimmista hyödyistä pidetään sen mukanaan tuomaa uudelleenkäytettävyyttä. Pelkkä oliomenetelmien käyttö ei kuitenkaan johda ilman muuta uudelleenkäytettävään koodiin [Koskimies 2000]. Oliotekniikassa uudelleenkäytettävyys perustuu osittain uudelleenkäytettävien komponenttien abstraktiotason nousuun koodista luokan tasolle. Painotettaessa suunnittelua keskeisenä uudelleenkäytettävänä elementtinä, voidaan abstraktiotasoa edelleen nostaa luokan tasolta. Tunnetuimpia olioperustaisen suunnittelun uudelleenkäyttöä tukevia mekanismeja ovat suunnittelumallit (design patterns) ja sovelluskehykset (application frameworks). Oliosuunnittelun uudelleenkäyttö toteutuu siis hyväksi havaittuja ohjelmistoarkkitehtuuriratkaisuja uudelleenkäyttämällä (suunnittelumallit) tai kokonaista valmista arkkitehtuuria erikoistamalla (sovelluskehykset). Näistä ratkaisutyypeistä suunnittelumallit ovat tässä työssä suuremmassa osassa kuin sovelluskehykset.