Yleistynyt ja institutionaalinen luottamus Euroopan hyvinvointivaltioregiimeissä
KAAJA, SARI (2005)
2005
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14823
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14823
Tiivistelmä
Hakutermit:
hyvinvointivaltiomallit, luottamus, institutionaalinen luottamus, yleistynyt luottamus, sosiaalinen pääoma, universaali sosiaalipolitiikka
Tutkimuskohteenani on yleistyneen ja institutionaalisen luottamuksen esiintyminen eurooppalaisissa hyvinvointivaltioregiimeissä: liberalistisessa, konservatiivisessa, eteläeurooppalaisessa ja pohjoismaisessa mallissa. Pyrin selvittämään, tuottaako pohjoismaisen mallin universaali ja institutionaalinen hyvinvointivaltio parhaiten yleistynyttä ja institutionaalista luottamusta? Tutkin myös mikä merkitys institutionaalisella luottamuksella, koulutustasolla ja tulotasolla on yleistyneen luottamuksen määrään.
Tutkimukseni liittyy keskusteluun sosiaalisesta pääomasta ja luottamuksesta muuttuvan yhteiskunnan muokkaajina ja voimavaroina sekä sosiaalipolitiikan ja valtiollisten instituutioiden merkityksestä niiden tuottajana. Luottamus yleensä on inhimillisessä toiminnassa eräs keskeisimmistä asioista ja yleistynyt luottamus tutkimusten mukaan olennainen modernia ja yksilöllistynyttä yhteiskuntaa koossa pitävä ja tukeva luottamuksen muoto. Luottamuksen tutkimisella pyritty löytämään uusia vastauksia jälkiteollisten valtioiden yhteiskunnallisiin ongelmiin.
Olen käyttänyt tutkimuksessani FSD0155 European Values Study (EVS) 1999/2000 tutkimusaineistoa, jota olen analysoinut SPSS for Windowsohjelmistolla. Olen tutkinut yleistyneen ja institutionaalisen luottamuksen esiintymistä ja suhdetta vertaamalla luottamuksen määrää eri hyvinvointivaltioregiimejä tyypillisesti edustavissa maissa: Iso-Britanniassa, Saksassa, Espanjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Olen analysoinut kvantitatiivisin metodein näiden maiden kansalaisten vastauksia yleistynyttä luottamusta ja institutionaalista luottamusta koskeviin kysymyksiin.
Erilaisten hyvinvointivaltioregiimien vertailu osoitti, että pohjoismaisen mallin mukainen sosiaalipolitiikka tukisi sekä institutionaalisen että yleistyneen luottamuksen syntymistä. Tutkimukseni perusteella voidaan mielestäni todeta, että luottamusteorioiden tarjoaman tiedon käyttäminen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä voisi tuoda uudenlaisia vaihtoehtoja poliittiseen päätöksentekoon.
hyvinvointivaltiomallit, luottamus, institutionaalinen luottamus, yleistynyt luottamus, sosiaalinen pääoma, universaali sosiaalipolitiikka
Tutkimuskohteenani on yleistyneen ja institutionaalisen luottamuksen esiintyminen eurooppalaisissa hyvinvointivaltioregiimeissä: liberalistisessa, konservatiivisessa, eteläeurooppalaisessa ja pohjoismaisessa mallissa. Pyrin selvittämään, tuottaako pohjoismaisen mallin universaali ja institutionaalinen hyvinvointivaltio parhaiten yleistynyttä ja institutionaalista luottamusta? Tutkin myös mikä merkitys institutionaalisella luottamuksella, koulutustasolla ja tulotasolla on yleistyneen luottamuksen määrään.
Tutkimukseni liittyy keskusteluun sosiaalisesta pääomasta ja luottamuksesta muuttuvan yhteiskunnan muokkaajina ja voimavaroina sekä sosiaalipolitiikan ja valtiollisten instituutioiden merkityksestä niiden tuottajana. Luottamus yleensä on inhimillisessä toiminnassa eräs keskeisimmistä asioista ja yleistynyt luottamus tutkimusten mukaan olennainen modernia ja yksilöllistynyttä yhteiskuntaa koossa pitävä ja tukeva luottamuksen muoto. Luottamuksen tutkimisella pyritty löytämään uusia vastauksia jälkiteollisten valtioiden yhteiskunnallisiin ongelmiin.
Olen käyttänyt tutkimuksessani FSD0155 European Values Study (EVS) 1999/2000 tutkimusaineistoa, jota olen analysoinut SPSS for Windowsohjelmistolla. Olen tutkinut yleistyneen ja institutionaalisen luottamuksen esiintymistä ja suhdetta vertaamalla luottamuksen määrää eri hyvinvointivaltioregiimejä tyypillisesti edustavissa maissa: Iso-Britanniassa, Saksassa, Espanjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Olen analysoinut kvantitatiivisin metodein näiden maiden kansalaisten vastauksia yleistynyttä luottamusta ja institutionaalista luottamusta koskeviin kysymyksiin.
Erilaisten hyvinvointivaltioregiimien vertailu osoitti, että pohjoismaisen mallin mukainen sosiaalipolitiikka tukisi sekä institutionaalisen että yleistyneen luottamuksen syntymistä. Tutkimukseni perusteella voidaan mielestäni todeta, että luottamusteorioiden tarjoaman tiedon käyttäminen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä voisi tuoda uudenlaisia vaihtoehtoja poliittiseen päätöksentekoon.