Perusterveydenhuollon kustannus-vaikuttavuus : Espoon, Helsingin, Kemin, Kuusankosken ja Tampereen perusterveydenhuollon kustannusten sekä kuntalaisten terveyskeskuspalveluihin tyytyväisyyden kohtaaminen vuosina 1993, 1997 ja 2001
HÄMÄLÄINEN, MARIA (2005)
2005
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14815
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14815
Tiivistelmä
Hakutermit:
perusterveydenhuolto, kustannus-vaikuttavuus, tyytyväisyys, hyvinvointipalvelut, New Public management, hallinnon muutos
Tutkimuksen yhteiskunnallisena taustana on laman jälkeinen hallinnollisten ja taloudellisten uudistusten aika Suomen kunnissa. Uusoikeistolaiset ideologiat rantautuivat kuntiin ja niiden johdannaisena tulivat myös hallinnon tehokkuusuudistukset, joita voidaan nimittää New Public Managementiksi. Samanaikaisesti asiakaslähtöisyyttä sekä toiminnan vaikuttavuutta pyrittiin lisäämään myös perusterveydenhuollossa. Kunnat laativat rahoituspaineessa erilaisia strategioita laadun ja asiakaslähtöisyyden parantamiseksi. Uudet lait mahdollistivat yhä suuremman valinnanvapauden terveyspalveluiden tuottamisessa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla Espoon, Helsingin, Kemin, Kuusankosken ja Tampereen perusterveydenhuollon kustannus-vaikuttavuutta vuosina 1993, 1997 ja 2001. Tutkimus on kvantitatiivinen ja aineistona käytettiin Suomen Kuntaliiton teettämiä kaupunkipalvelututkimuksia sekä SOTKA-tietokannasta saatuja kuntien yleisiä tunnuslukuja ja perusterveydenhuollon käyttökustannuksia. Lähteinä käytettiin myös kuntien laatimia asiakirjoja. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä oli, miten kustannus-vaikuttava kuntien perusterveydenhuolto oli lamanjälkeisenä aikana ja miten kustannusten ja tyytyväisyyden suhde kehittyi. Analyysissa käytettiin SPSS -tilasto-ohjelmaa. Varianssianalyysin ja ristiin-taulukoinnin avulla vertailtiin terveyskeskuspalveluihin tyytyväisyyden eroja ja vaihtelua tutkimuskaupungeissa. Kustannus-vaikuttavuusvertailussa kuntalaisten tyytyväisyys terveyskeskuspalveluihin valittiin kuvaamaan terveydenhuoltopolitiikan vaikuttavuutta, käyttökustannusten kuvatessa kuntien terveydenhuoltoon sijoittamia resursseja.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että valitulla muuttujilla tarkasteltuna kustannus-vaikuttavuus laski kaikissa tutkimuskaupungeissa vuodesta 1993 vuoteen 2001. Kokonaisuudessaan kustannukset nousivat, mutta tyytyväisyys laski, vaikka NPM:n teemat toistuivat tutkimuskuntien asiakirjoissa. Vuosien 1997 ja 2001 välillä tyytyväisyys kuitenkin nousi kolmessa tutkimuskaupungissa, muttei samassa suhteessa kustannusten kanssa. Vuoden 1993 tasoa ei kuitenkaan saavutettu. Kustannus-vaikuttavimmin toimi Espoon, vähiten kustannus-vaikuttavimmin Helsingin perusterveydenhuolto. Kaupunkien väliset erot kasvoivat useilla osa-alueilla. Kustannusvaikuttavuus laski vähemmän suuremmissa tutkimus-kaupungeissa. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että laatu- ja asiakaslähtöisyystavoitteet, perusterveydenhuollon kustannukset eivätkä poliittiset voimasuhteet täysin selitä tyytyväisyyttä terveyskeskuspalveluihin.
perusterveydenhuolto, kustannus-vaikuttavuus, tyytyväisyys, hyvinvointipalvelut, New Public management, hallinnon muutos
Tutkimuksen yhteiskunnallisena taustana on laman jälkeinen hallinnollisten ja taloudellisten uudistusten aika Suomen kunnissa. Uusoikeistolaiset ideologiat rantautuivat kuntiin ja niiden johdannaisena tulivat myös hallinnon tehokkuusuudistukset, joita voidaan nimittää New Public Managementiksi. Samanaikaisesti asiakaslähtöisyyttä sekä toiminnan vaikuttavuutta pyrittiin lisäämään myös perusterveydenhuollossa. Kunnat laativat rahoituspaineessa erilaisia strategioita laadun ja asiakaslähtöisyyden parantamiseksi. Uudet lait mahdollistivat yhä suuremman valinnanvapauden terveyspalveluiden tuottamisessa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla Espoon, Helsingin, Kemin, Kuusankosken ja Tampereen perusterveydenhuollon kustannus-vaikuttavuutta vuosina 1993, 1997 ja 2001. Tutkimus on kvantitatiivinen ja aineistona käytettiin Suomen Kuntaliiton teettämiä kaupunkipalvelututkimuksia sekä SOTKA-tietokannasta saatuja kuntien yleisiä tunnuslukuja ja perusterveydenhuollon käyttökustannuksia. Lähteinä käytettiin myös kuntien laatimia asiakirjoja. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä oli, miten kustannus-vaikuttava kuntien perusterveydenhuolto oli lamanjälkeisenä aikana ja miten kustannusten ja tyytyväisyyden suhde kehittyi. Analyysissa käytettiin SPSS -tilasto-ohjelmaa. Varianssianalyysin ja ristiin-taulukoinnin avulla vertailtiin terveyskeskuspalveluihin tyytyväisyyden eroja ja vaihtelua tutkimuskaupungeissa. Kustannus-vaikuttavuusvertailussa kuntalaisten tyytyväisyys terveyskeskuspalveluihin valittiin kuvaamaan terveydenhuoltopolitiikan vaikuttavuutta, käyttökustannusten kuvatessa kuntien terveydenhuoltoon sijoittamia resursseja.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että valitulla muuttujilla tarkasteltuna kustannus-vaikuttavuus laski kaikissa tutkimuskaupungeissa vuodesta 1993 vuoteen 2001. Kokonaisuudessaan kustannukset nousivat, mutta tyytyväisyys laski, vaikka NPM:n teemat toistuivat tutkimuskuntien asiakirjoissa. Vuosien 1997 ja 2001 välillä tyytyväisyys kuitenkin nousi kolmessa tutkimuskaupungissa, muttei samassa suhteessa kustannusten kanssa. Vuoden 1993 tasoa ei kuitenkaan saavutettu. Kustannus-vaikuttavimmin toimi Espoon, vähiten kustannus-vaikuttavimmin Helsingin perusterveydenhuolto. Kaupunkien väliset erot kasvoivat useilla osa-alueilla. Kustannusvaikuttavuus laski vähemmän suuremmissa tutkimus-kaupungeissa. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että laatu- ja asiakaslähtöisyystavoitteet, perusterveydenhuollon kustannukset eivätkä poliittiset voimasuhteet täysin selitä tyytyväisyyttä terveyskeskuspalveluihin.