Buffy the Vampire Slayer as a Female Hero: Questions of Violence, Beauty and “Otherness”

Abstract

Hakutermit:

Buffy, sankaruus, väkivalta, kauneus, toiseus, representaatiot

Pro graduni tavoite oli tarkastella millä tavoin Buffy, vampyyrintappaja rakentaa sukupuolta ja erityisesti tutkia tapaa jolla sarja representoi naisia ja naisten sankaruutta. Yhtenä teoreettisena lähtökohtanani käytin Judith Butlerin teoriaa sukupuolen rakentumisesta performanssina. Tämän lisäksi sovelsin Cloverin, Taskerin ja Brownin teorioita toimijanaisista kauhu- ja toimintagenreissä. Analyysiluvuissa nostin keskeisiksi kysymyksiksi väkivallan, kauneuden ja ”toiseuden”.

Vahvat naiset eivät ole uusi ilmiö amerikkalaisessa populaarikulttuurissa, mutta heidän määränsä nousi dramaattisesti 1990-luvulla. Buffy, vampyyrintappaja on osa tätä ilmiötä, joka nosti toimija- naiset keskeisiin rooleihin videopeleistä elokuviin. Ilmeisesti feministien ajatukset loivat sen kulttuurisen ilmapiirin, joka teki tämän ilmiön mahdolliseksi.

Toimijanaisten väkivaltaisuutta arvostellaan usein. Analyysini paljasti, että Buffyn väki-valtaisuutta rajoitetaan monin keinoin, jotta hän sopisi tyylilajinsa konventioihin ja sarjaa olisi helpompi markkinoida. Joskus Buffyn väkivalta kuitenkin ylittää rajat. Löysin Buffyn väkivallasta myös emansipoivia piirteitä, koska Buffyn väkivaltaisuus rikkoo sukupuolen performanssin sääntöjä. Mielestäni Buffy ei myöskään toista maskuliinista sankarimallia, vaikka onkin väkivaltainen, koska hänen sankarihahmossaan yhdistyvät niin maskuliiniset kuin feminiinisetkin piirteet. En näe Buffya väkivaltaisena roolimallina, vaan tulkitsen hänen fiktiivisen väkivaltansa ennemminkin fantasiana voimakkuudesta, mistä naiset voivat nauttia. Buffy representoi naisia tavalla joka vastustaa heidän luokittelemistaan avuttomiksi uhreiksi.

Toinen analyysilukuni käsitteli kauneuden merkitystä sarjassa. Jotkut kriitikot ovat sitä mieltä, että Buffyn ideaaleja noudattava ulkonäkö tuhoaa Buffy, vampyyrintappajan feministiset mahdollisuudet. Buffyn ulkonäkö on epäilemättä markkinointikeino ja tapa pehmentää hänen maskuliinisia piirteitään, ja Buffyn pyrkiessä olemaan konventionaalisen feminiininen hän performoi sukupuoltaan oikein, mikä tukee sortavaa järjestelmää, joten tämä piirre lujittaa sarjan konservatiivista luentaa.

Buffyn asema seksisymbolina on ongelmallinen, koska häntä objektifioidaan, mutta samalla representaatio yhtäaikaisesti seksikkäästä ja voimakkaasta naisesta voi emansipoida naiskatsojia. Buffy on aktiivinen hahmo, joten häntä on vaikea lukea pelkäksi objektiksi, mutta Buffyn imago sekoittuu Buffyn/Gellarin kuviin toisissa medioissa, kuten lehdissä, joissa Buffy/Gellar objektifioidaan melko voimakkaasti. En kuitenkaan usko, että toisten medioiden representaatiot onnistuvat tuhoamaan sarjan tarjoamaa representaatiota.

”Toiseus” esitetään sarjassa enimmäkseen negatiivisten stereotypioiden kautta. Mielestäni se, etteivät marginaaliset naiset pääse sankareiksi sarjassa rajoittaa sarjan feminististä visiota huomattavasti. Sarja onnistuu tekemään sankarin naisesta, mutta tämä sankari on keskiluokkainen, heteroseksuaali sekä valkea, ja siten hän edustaa vain etuoikeutettuja naisia, mikä osoittaa sarjan konservatiivisuuden ”toiseuden” esittämisessä.

Analyysilukuni osoittavat, että Buffy sekä rikkoo että noudattaa sukupuolen performanssin sääntöjä, joten hahmo on ongelmallinen. Myös miehet performoivat sukupuoltaan sarjassa väärin, joten sarjan tapa rakentaa sukupuolta on monilta osin kuitenkin hegemonian vastainen.

Buffy, vampyyrintappajassa Buffyn hahmoa sekä kontrolloidaan että valtautetaan. Mielestäni sarja kuitenkin onnistuu rakentamaan aktiivista naiseutta ja sankaruutta joka sisältää myös feminiinisiä piirteitä, ja siten tuo uusia merkityksiä sankaruuden käsitteeseen. Sarja valitsee lisäksi supersankariksi teini-ikäisen tytön, mikä on uraauurtavaa. Sarjassa on kuitenkin myös konservatiivisia piirteitä, jotka rajoittavat sen feminististä visiota.