Taloushallinnon palvelukeskusmalli - Tehokkuuden tavoittelua, innovatiivinen ratkaisu vai muoti-ilmiö?
HEIKKINEN, TARU (2005)
HEIKKINEN, TARU
2005
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14807
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14807
Tiivistelmä
Hakutermit:
taloushallinto, palvelukeskukset
Tutkimuksen aiheena on taloushallinnon palvelukeskusmalli, joka viime vuosina on voimakkaasti kasvattanut suosiotaan Suomen yrityssektorilla ja myös julkisessa hallinnossa. Kyseessä on toimintatapa, jossa organisaation sisälle perustetun erillisen yksikön hoidettavaksi siirretään varsinaisen ydintoiminnan ulkopuolisia tukitoimintoja, usein esimerkiksi taloushallinnon rutiinitoiminnot. Palvelukeskusmalliin liittyy myös muita ajankohtaisia teemoja, kuten sähköiseen taloushallintoon siirtyminen ja toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotto.
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sitä, kuinka organisaatiossa perustellaan taloushallinnon palvelukeskusmallin käyttöönottoa. Tutkimus toteutetaan kvalitatiivisena case-tutkimuksena, jonka tutkimusaineisto hankitaan Tampereen kaupungin organisaatiosta. Empiirinen aineisto koostuu taloushallinnon palvelukeskus -hankkeen projektiryhmään kuuluneiden henkilöiden haastatteluista sekä erilaisista projektin suunnitelmavaiheen dokumenteista. Tutkittavaa ilmiötä lähestytään kolmesta eri teoreettisesta perspektiivistä, joita ovat tehokkuuden, innovaation sekä muoti-ilmiön näkökulmat. Vastausta haetaan siihen, mikä valituista näkökulmista korostuu voimakkaimmin kohdeorganisaation perusteluissa palvelukeskusmalliin siirtymiselle.
Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että Tampereen kaupungin taloushallinnon palvelukeskus -projektin taustalla korostuvat eniten tehokkuuden näkökulmaan liittyvät tekijät. Hankkeella pyritään muun muassa taloushallinnon prosessien yhtenäistämiseen, tietojärjestelmien tehokkaaseen hyväksikäyttöön sekä kustannussäästöihin. Avaintekijäksi tehokkuustavoitteiden saavuttamisessa muodostuu toimintojen fyysinen keskittäminen yhteen paikkaan: sen uskotaan johtavan skaalaetujen toteutumiseen ja siten taloushallinnon tehtävien entistä tehokkaampaan hoitamiseen.
Taloushallinnon palvelukeskusmalliin siirtymisessä on jossain määrin kyse myös ajankohtaisen muoti-ilmiön seuraamisesta, sillä mallin muualla saavuttama suosio mainitaan yhtenä vaikuttimena hankkeeseen ryhtymiselle. Lisäksi Tampereen kaupungin hankkeen säästö- ja tehokkuustavoitteita laskettaessa on hyödynnetty konsultin muista palvelukeskuksista kokoamia vertaistietoja.
Innovaationäkökulma painottuu vähiten kohdeorganisaation palvelukeskushankkeen perusteluissa. Taloushallinnon palvelukeskusmallia itsessään ei pidetty kovinkaan innovatiivisena toimintatapana, mutta sen puitteissa, esimerkiksi prosesseja kehitettäessä, on kuitenkin mahdollista toimia innovatiivisesti.
taloushallinto, palvelukeskukset
Tutkimuksen aiheena on taloushallinnon palvelukeskusmalli, joka viime vuosina on voimakkaasti kasvattanut suosiotaan Suomen yrityssektorilla ja myös julkisessa hallinnossa. Kyseessä on toimintatapa, jossa organisaation sisälle perustetun erillisen yksikön hoidettavaksi siirretään varsinaisen ydintoiminnan ulkopuolisia tukitoimintoja, usein esimerkiksi taloushallinnon rutiinitoiminnot. Palvelukeskusmalliin liittyy myös muita ajankohtaisia teemoja, kuten sähköiseen taloushallintoon siirtyminen ja toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotto.
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sitä, kuinka organisaatiossa perustellaan taloushallinnon palvelukeskusmallin käyttöönottoa. Tutkimus toteutetaan kvalitatiivisena case-tutkimuksena, jonka tutkimusaineisto hankitaan Tampereen kaupungin organisaatiosta. Empiirinen aineisto koostuu taloushallinnon palvelukeskus -hankkeen projektiryhmään kuuluneiden henkilöiden haastatteluista sekä erilaisista projektin suunnitelmavaiheen dokumenteista. Tutkittavaa ilmiötä lähestytään kolmesta eri teoreettisesta perspektiivistä, joita ovat tehokkuuden, innovaation sekä muoti-ilmiön näkökulmat. Vastausta haetaan siihen, mikä valituista näkökulmista korostuu voimakkaimmin kohdeorganisaation perusteluissa palvelukeskusmalliin siirtymiselle.
Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että Tampereen kaupungin taloushallinnon palvelukeskus -projektin taustalla korostuvat eniten tehokkuuden näkökulmaan liittyvät tekijät. Hankkeella pyritään muun muassa taloushallinnon prosessien yhtenäistämiseen, tietojärjestelmien tehokkaaseen hyväksikäyttöön sekä kustannussäästöihin. Avaintekijäksi tehokkuustavoitteiden saavuttamisessa muodostuu toimintojen fyysinen keskittäminen yhteen paikkaan: sen uskotaan johtavan skaalaetujen toteutumiseen ja siten taloushallinnon tehtävien entistä tehokkaampaan hoitamiseen.
Taloushallinnon palvelukeskusmalliin siirtymisessä on jossain määrin kyse myös ajankohtaisen muoti-ilmiön seuraamisesta, sillä mallin muualla saavuttama suosio mainitaan yhtenä vaikuttimena hankkeeseen ryhtymiselle. Lisäksi Tampereen kaupungin hankkeen säästö- ja tehokkuustavoitteita laskettaessa on hyödynnetty konsultin muista palvelukeskuksista kokoamia vertaistietoja.
Innovaationäkökulma painottuu vähiten kohdeorganisaation palvelukeskushankkeen perusteluissa. Taloushallinnon palvelukeskusmallia itsessään ei pidetty kovinkaan innovatiivisena toimintatapana, mutta sen puitteissa, esimerkiksi prosesseja kehitettäessä, on kuitenkin mahdollista toimia innovatiivisesti.