Laskentainnovaation impelementointi ja muutosvastarinta suomalais-ruotsalaisessa organisaatiossa
HAUTANEN, MIKKO (2005)
2005
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14806
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14806
Tiivistelmä
Hakutermit:
verkkolasku, organisaatiokulttuuri, laskentainnovaatio, muutosvastarinta, muutosjohtaminen
Tutkimuksen aiheena on laskentainnovaation implementoinnin kohtaama vastarinta monikulttuurisessa yrityksessä. Laskentainnovaation esimerkkinä tutkimuksessa käytetään verkkolaskua. Monikulttuurista organisaatiota tarkastellaan perehtymällä suomalais-ruotsalaiseen organisaatioon. Ilmiötä pyritään havainnollistamaan kohdeyrityksen avulla.
Tutkimuksen ydinongelmana oli selvittää vaikuttavatko eri organisaatioyksikön laskentakulttuurit yhteisesti toteutettavaan implementointiin uuden laskentainnovaation tapauksessa. Tavoitteena oli selvityksen perusteella löytää ratkaisuja negatiivisten tavoitteiden eliminoimiseksi, jotta innovaation jalkauttaminen tapahtuisi sujuvasti.
Teoriaosiossa tarkastellaan aluksi laskentainnovaatioita, joista esimerkkinä ollaan käytetty verkkolaskua. Teoriaosuudessa käsitellään myös laskentakulttuuria ja sen vaikutusta laskentainnovaation kohtaamaan muutosvastarintaan. Empiriaosuus puolestaan perustuu kohdeorganisaation kahdessa eri talousosastossa toteutettuun kyselyyn. Kysely toteutettiin sekä Ruotsissa että Suomessa erilaisten laskentakulttuurien paljastamiseksi, havainnollistamiseksi ja ymmärtämiseksi.
Tutkimuksessa havaittiin organisaatiokulttuurin vaikuttavan laskentainnovaatioiden käyttöönottoon. Muutosvastarinta ei kyseisen organisaation kohdalla vielä verkkolaskuun siirtymisen suunnitteluvaiheessa ollut laajaa. Odotusten vastaisesti verkkolasku koettiin organisaatiossa lähinnä tervetulleeksi toiminnan kehittämiseksi.
Tutkimuksen lopputulosta ajatellen tutkimuksessa onnistuttiin mielestäni tyydyttävästi. Tutkimuksen teoriaosuus on ehyt ja kattava. Empiirinen osuus kaipaa tiettyä syvyyttä, mutta antaa kuvan laskentakulttuurin asemasta ja vaikutuksesta monikulttuurisessa organisaatiossa. Konstruktion onnistuneisuutta on vaikea arvioida, sillä aikarajojen vuoksi konstruktion arviointia ei tämän tutkimuksen kohdalla pystytä toteuttamaan.
verkkolasku, organisaatiokulttuuri, laskentainnovaatio, muutosvastarinta, muutosjohtaminen
Tutkimuksen aiheena on laskentainnovaation implementoinnin kohtaama vastarinta monikulttuurisessa yrityksessä. Laskentainnovaation esimerkkinä tutkimuksessa käytetään verkkolaskua. Monikulttuurista organisaatiota tarkastellaan perehtymällä suomalais-ruotsalaiseen organisaatioon. Ilmiötä pyritään havainnollistamaan kohdeyrityksen avulla.
Tutkimuksen ydinongelmana oli selvittää vaikuttavatko eri organisaatioyksikön laskentakulttuurit yhteisesti toteutettavaan implementointiin uuden laskentainnovaation tapauksessa. Tavoitteena oli selvityksen perusteella löytää ratkaisuja negatiivisten tavoitteiden eliminoimiseksi, jotta innovaation jalkauttaminen tapahtuisi sujuvasti.
Teoriaosiossa tarkastellaan aluksi laskentainnovaatioita, joista esimerkkinä ollaan käytetty verkkolaskua. Teoriaosuudessa käsitellään myös laskentakulttuuria ja sen vaikutusta laskentainnovaation kohtaamaan muutosvastarintaan. Empiriaosuus puolestaan perustuu kohdeorganisaation kahdessa eri talousosastossa toteutettuun kyselyyn. Kysely toteutettiin sekä Ruotsissa että Suomessa erilaisten laskentakulttuurien paljastamiseksi, havainnollistamiseksi ja ymmärtämiseksi.
Tutkimuksessa havaittiin organisaatiokulttuurin vaikuttavan laskentainnovaatioiden käyttöönottoon. Muutosvastarinta ei kyseisen organisaation kohdalla vielä verkkolaskuun siirtymisen suunnitteluvaiheessa ollut laajaa. Odotusten vastaisesti verkkolasku koettiin organisaatiossa lähinnä tervetulleeksi toiminnan kehittämiseksi.
Tutkimuksen lopputulosta ajatellen tutkimuksessa onnistuttiin mielestäni tyydyttävästi. Tutkimuksen teoriaosuus on ehyt ja kattava. Empiirinen osuus kaipaa tiettyä syvyyttä, mutta antaa kuvan laskentakulttuurin asemasta ja vaikutuksesta monikulttuurisessa organisaatiossa. Konstruktion onnistuneisuutta on vaikea arvioida, sillä aikarajojen vuoksi konstruktion arviointia ei tämän tutkimuksen kohdalla pystytä toteuttamaan.