ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä osana tuotelähtöisen ympäristöjohtamisen kehittämistä. Tapaustutkimus Metso Paper Valkeakoskesta
HAUTALA, JANNE (2005)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HAUTALA, JANNE
2005
Ympäristöpolitiikka - Environmental Policy
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2005-06-06Tiivistelmä
Hakutermit:
ympäristöjärjestelmä, ISO 14001 -standardi, ympäristöjohtaminen, tuotelähtöinen
Tutkielmassani perehdyin tuotelähtöisen ympäristöjohtamisen kehittämiseen Metso Paper Valkeakoskessa. Ensisijaisesti tutkin aihepiiriä ympäristöjärjestelmän pohjalta, mutta lisäksi arvioin taloudellisten tekijöiden vaikutusta. Ympäristöjärjestelmä tarjoaa olemassa olevan perustan tuote-lähtöisen ympäristöjohtamisen kehittämiselle. Tuotemarkkinat ja yhteis-kunnalliset vaatimukset antavat motiivin ja suunnan. Yrityksen organisaatio taas luo edellytykset vastata havaittuihin kehitystarpeisiin. Näistä aiheista kokosin tutkielmani teoreettisen viitekehyksen.
Varsinaisen tutkimusaineistoni keräsin teemahaastatteluin paperiteollisuuden piirissä työskenteleviltä ympäristöasioiden ja tekniikan kehittämisen asiantuntijoilta. Haastateltavilta kysyin ensinnäkin heidän näkemyksiään ympäristöjohtamisen organisoinnista ja ympäristöjärjestelmän luonteesta. Tuotelähtöisen ympäristöjohtamisen kehitystarpeita selvitin tuotekehityksen ja tuotteiden markkinoiden kannalta sekä kartoitin lähitulevaisuuden trendejä ja muutos-voimia. Analysointia varten teemoittelin aineiston. Kuvailin teemoja sellaisina kuin ne aineistossa esiin tulivat ja vertasin havaintojani sitten teoreettisen taustan näkemyksiin. Lisäksi kehittelin omia tulkintoja aineistosta tekemiini havaintoihin.
Ympäristöjärjestelmä osoittautui haastatteluaineistossa, kuten aikaisemmassa tutkimuksessakin, systemaattisuutta luovaksi toimipaikkakeskeiseksi työvälineeksi, jonka tuotesuuntainen ohjausvaikutus oli vähäinen. Vähäisen ohjausvaikutuksen vuoksi muutos-voimia tulee etsiä muualta. Paperiteollisuuden saavuttama taloudellinen hyöty ja hallinnollinen ohjaus lakien ja lupien muodossa osoittautuivat voimakkaimmiksi Metso Paperin tuotteiden ympäristövaikutusten parantamisen motiiviksi. Taloudellisuudessa korostuivat tiukentuneen ja enenevässä määrin parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan (BAT) perustuvan lainsäädännön aiheuttamat kustannukset ympäristövaikutusten parantamisesta paperimarkkinoilla saatavan hyödyn sijaan. Vaatimusten tiukentuminen nosti kustannuksia suurimmissa ympäristönäkökohdissa; energian- ja vedenkulutuksessa sekä jätteissä. Kustannusten nouseminen näytti saaneen paperitehtaat kiinnittämään enemmän huomiota tuotantoprosessiensa ympäristösuorituskykyyn jälkipuhdistuksen lisäksi. Metso Paper Valkeakoskessa muutoksen tuomia kaupallisia mahdollisuuksia ei ole juuri arvioitu eikä myöskään aktiivisesti perehdytty yhtenäisen ympäristönäkökulman kautta erilaisiin ympäristölähtöisiin tuotevaatimuksiin. Toimipaikka- ja tuotantokeskeinen ympäristö-organisaatio on etäinen tuotteisiin ja asiakkaisiin keskittyvälle tuotekehitykselle.
Tuotelähtöisen ympäristöjohtamisen kehittämisessä on tutkielman perusteella oleellista tarkastella aktiivisemmin paperiteollisuuteen vaikuttavia muutoksia suhteessa omiin tuotteisiin sekä asettaa tämän perusteella tavoitteita. Onnistunut yrityksen sisäinen tiedonvälitys jakaisi havainnot toimenpiteiden pohjaksi. Toisaalta on pyrittävä luomaan keinoja saavuttaa asetetut tavoitteet. Ympäristöorganisaatio ja järjestelmä olisikin saatava implementoitua lähemmin organisaation muuhun toimintaan ja toimenpiteiden toteuttamiseen löydettävä resursseja. Lisäksi olisi kehitettävä mittareita, joilla organisaation ja tekniikan ympäristösuorituskykyä arvioitaisiin. Ominaiskulutukset ja päästöt on havaittu hyödylliseksi arvioinnin perustaksi.
ympäristöjärjestelmä, ISO 14001 -standardi, ympäristöjohtaminen, tuotelähtöinen
Tutkielmassani perehdyin tuotelähtöisen ympäristöjohtamisen kehittämiseen Metso Paper Valkeakoskessa. Ensisijaisesti tutkin aihepiiriä ympäristöjärjestelmän pohjalta, mutta lisäksi arvioin taloudellisten tekijöiden vaikutusta. Ympäristöjärjestelmä tarjoaa olemassa olevan perustan tuote-lähtöisen ympäristöjohtamisen kehittämiselle. Tuotemarkkinat ja yhteis-kunnalliset vaatimukset antavat motiivin ja suunnan. Yrityksen organisaatio taas luo edellytykset vastata havaittuihin kehitystarpeisiin. Näistä aiheista kokosin tutkielmani teoreettisen viitekehyksen.
Varsinaisen tutkimusaineistoni keräsin teemahaastatteluin paperiteollisuuden piirissä työskenteleviltä ympäristöasioiden ja tekniikan kehittämisen asiantuntijoilta. Haastateltavilta kysyin ensinnäkin heidän näkemyksiään ympäristöjohtamisen organisoinnista ja ympäristöjärjestelmän luonteesta. Tuotelähtöisen ympäristöjohtamisen kehitystarpeita selvitin tuotekehityksen ja tuotteiden markkinoiden kannalta sekä kartoitin lähitulevaisuuden trendejä ja muutos-voimia. Analysointia varten teemoittelin aineiston. Kuvailin teemoja sellaisina kuin ne aineistossa esiin tulivat ja vertasin havaintojani sitten teoreettisen taustan näkemyksiin. Lisäksi kehittelin omia tulkintoja aineistosta tekemiini havaintoihin.
Ympäristöjärjestelmä osoittautui haastatteluaineistossa, kuten aikaisemmassa tutkimuksessakin, systemaattisuutta luovaksi toimipaikkakeskeiseksi työvälineeksi, jonka tuotesuuntainen ohjausvaikutus oli vähäinen. Vähäisen ohjausvaikutuksen vuoksi muutos-voimia tulee etsiä muualta. Paperiteollisuuden saavuttama taloudellinen hyöty ja hallinnollinen ohjaus lakien ja lupien muodossa osoittautuivat voimakkaimmiksi Metso Paperin tuotteiden ympäristövaikutusten parantamisen motiiviksi. Taloudellisuudessa korostuivat tiukentuneen ja enenevässä määrin parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan (BAT) perustuvan lainsäädännön aiheuttamat kustannukset ympäristövaikutusten parantamisesta paperimarkkinoilla saatavan hyödyn sijaan. Vaatimusten tiukentuminen nosti kustannuksia suurimmissa ympäristönäkökohdissa; energian- ja vedenkulutuksessa sekä jätteissä. Kustannusten nouseminen näytti saaneen paperitehtaat kiinnittämään enemmän huomiota tuotantoprosessiensa ympäristösuorituskykyyn jälkipuhdistuksen lisäksi. Metso Paper Valkeakoskessa muutoksen tuomia kaupallisia mahdollisuuksia ei ole juuri arvioitu eikä myöskään aktiivisesti perehdytty yhtenäisen ympäristönäkökulman kautta erilaisiin ympäristölähtöisiin tuotevaatimuksiin. Toimipaikka- ja tuotantokeskeinen ympäristö-organisaatio on etäinen tuotteisiin ja asiakkaisiin keskittyvälle tuotekehitykselle.
Tuotelähtöisen ympäristöjohtamisen kehittämisessä on tutkielman perusteella oleellista tarkastella aktiivisemmin paperiteollisuuteen vaikuttavia muutoksia suhteessa omiin tuotteisiin sekä asettaa tämän perusteella tavoitteita. Onnistunut yrityksen sisäinen tiedonvälitys jakaisi havainnot toimenpiteiden pohjaksi. Toisaalta on pyrittävä luomaan keinoja saavuttaa asetetut tavoitteet. Ympäristöorganisaatio ja järjestelmä olisikin saatava implementoitua lähemmin organisaation muuhun toimintaan ja toimenpiteiden toteuttamiseen löydettävä resursseja. Lisäksi olisi kehitettävä mittareita, joilla organisaation ja tekniikan ympäristösuorituskykyä arvioitaisiin. Ominaiskulutukset ja päästöt on havaittu hyödylliseksi arvioinnin perustaksi.