Oppilaan yksilöllinen huomioiminen suuressa ja pienessä luokassa
ANNANPALO, JENNI (2005)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
ANNANPALO, JENNI
2005
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2005-06-06Tiivistelmä
Hakutermit:
opetuksen yksilöinti, luokkakoko
Tutkimukseni on kvalitatiivinen tutkimus, joka käsittelee oppilasainekseltaan kahden erilaisen alkuopetusikäisten oppilaiden luokan opettajien ajatuksia oppilaan yksilöllisestä huomioimisesta. Tutkimuksessa keskitytään siihen, kuinka opettajat sitä käytännössä toteuttavat ja mitkä asiat he kokevat tärkeänä. Tutkimuksessa pohditaan samalla myös koulun ja opettamisen muuttumista sekä opettamista oppilasmäärältään suuressa ja pienessä luokassa. Tutkimuksen alaongelmina pyritään selvittämään kysymyksiä mm. eriyttämiseen ja työtapoihin liittyen.
Viitekehyksessä on käsitelty mm. oppimista, opetuksen yksilöintiä ja kouluoppimista.
Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla opettajia puolistrukturoidun haastattelun mukaisesti sekä keräämällä heiltä päiväkirjaa kymmenen koulupäivän ajalta. Aineisto on kerätty vuoden 2005 alussa, jonka jälkeen aineisto on analysoitu sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuskohteena on kaksi luokanopettajaa, joilla on tällä hetkellä erilaiset luokat opetettavanaan. Opettajien henkilöllisyyttä ei paljasteta.
Tärkeimpänä yksilöinnin muotona opettajat näkivät oppilaan henkilökohtaisen auttamisen hiljaisen yksilötyöskentelyn aikana. Se on hetki, jolloin opettajalla on mahdollisuus antaa jokaiselle erikseen suunnattua ohjausta. Muita paljon käytettyjä muotoja oppilaan yksilöllisyyden huomioimisessa oli mm. erilaisten tehtävien käyttäminen sekä erityisopettajan ja kouluavustajan tuoma ohjaus. Kuitenkin opettajat haluaisivat huomioida enemmän oppilaitaan ja he toivoivatkin lisää aikaa jokaisen henkilökohtaiseen ohjaamiseen. Pienemmässä luokassa ja ryhmässä opettajalla näyttää olevan helpompi ohjata oppilaitaan yksilöinä, jonka vuoksi opettajat näkevät tärkeänä pienryhmien käyttämisen opetuksessa. Vaikka opetussuunnitelma ja yhteiskunta muuttuvat, pysyy koulu kuitenkin pääpiirteissään entisellään. Toiminta luokassa on enemmän toiminnallista ja oppilaslähtöistä, mutta enimmäkseen opettajajohtoista ja itsenäistä työskentelyä.
opetuksen yksilöinti, luokkakoko
Tutkimukseni on kvalitatiivinen tutkimus, joka käsittelee oppilasainekseltaan kahden erilaisen alkuopetusikäisten oppilaiden luokan opettajien ajatuksia oppilaan yksilöllisestä huomioimisesta. Tutkimuksessa keskitytään siihen, kuinka opettajat sitä käytännössä toteuttavat ja mitkä asiat he kokevat tärkeänä. Tutkimuksessa pohditaan samalla myös koulun ja opettamisen muuttumista sekä opettamista oppilasmäärältään suuressa ja pienessä luokassa. Tutkimuksen alaongelmina pyritään selvittämään kysymyksiä mm. eriyttämiseen ja työtapoihin liittyen.
Viitekehyksessä on käsitelty mm. oppimista, opetuksen yksilöintiä ja kouluoppimista.
Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla opettajia puolistrukturoidun haastattelun mukaisesti sekä keräämällä heiltä päiväkirjaa kymmenen koulupäivän ajalta. Aineisto on kerätty vuoden 2005 alussa, jonka jälkeen aineisto on analysoitu sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuskohteena on kaksi luokanopettajaa, joilla on tällä hetkellä erilaiset luokat opetettavanaan. Opettajien henkilöllisyyttä ei paljasteta.
Tärkeimpänä yksilöinnin muotona opettajat näkivät oppilaan henkilökohtaisen auttamisen hiljaisen yksilötyöskentelyn aikana. Se on hetki, jolloin opettajalla on mahdollisuus antaa jokaiselle erikseen suunnattua ohjausta. Muita paljon käytettyjä muotoja oppilaan yksilöllisyyden huomioimisessa oli mm. erilaisten tehtävien käyttäminen sekä erityisopettajan ja kouluavustajan tuoma ohjaus. Kuitenkin opettajat haluaisivat huomioida enemmän oppilaitaan ja he toivoivatkin lisää aikaa jokaisen henkilökohtaiseen ohjaamiseen. Pienemmässä luokassa ja ryhmässä opettajalla näyttää olevan helpompi ohjata oppilaitaan yksilöinä, jonka vuoksi opettajat näkevät tärkeänä pienryhmien käyttämisen opetuksessa. Vaikka opetussuunnitelma ja yhteiskunta muuttuvat, pysyy koulu kuitenkin pääpiirteissään entisellään. Toiminta luokassa on enemmän toiminnallista ja oppilaslähtöistä, mutta enimmäkseen opettajajohtoista ja itsenäistä työskentelyä.