Yritysten ja median suhteet : tutkimus tiedottajien ja toimittajien yhteistoimintaansa liittämistä asenteista
VESIN, MARIKA (2005)
VESIN, MARIKA
2005
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14788
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14788
Tiivistelmä
Hakutermit:
Tiedottaja, Toimittaja, asenteet
Tämä tutkimus käsittelee toimittajien ja tiedottajien toisiinsa ja yhteistoimintasuhteeseensa liittämiä asenteita. Tarkoituksena on siis ollut selvittää millä tavalla erityisesti uutistoimittajat ja yritysten tiedottajat suhtautuvat toisiinsa ja millaisena näiden asenteiden pohjalle perustuva suhde näyttäytyy. Toimittajien ja tiedottajien yhteistoiminta on tärkeässä osassa molempien toimijoiden arkipäivää. Näin ollen yhteistoimintaan liittyvien asenteiden ymmärtäminen on myös tärkeää.
Tutkimus on toteutettu laadullisen asennetutkimuksen keinoin. Aineisto on saatu haastattelemalla sekä toimittajia, että tiedottajia, ja analyysissä on pyritty löytämään asenteiden ilmauksia ja niihin liittyviä perusteluja. Laadulliseen asennetutkimukseen liittyen taustalla vaikuttavat myös retorisen sosiaalipsykologian ajattelutavat. Käsittelyn kohteena onkin jonkin verran myös se, millaisen kuvan toimittajat ja tiedottajat suhteestaan rakentavat puheidensa kautta.
Tutkimustulosten mukaan toimittajat ja tiedottajat asennoituvat toisiinsa kokonaisia ammattiryhmiä käsiteltäessä hyvin. Kunnioitusta ja luottamusta löytyy puolin ja toisin melko paljon ja kummankin ammattiryhmien edustajien nähdään olevan pääsääntöisesti ammattitaitoisia. Kuitenkaan tilanne ei ole niin yksinkertainen. Joukosta löytyy aina niitä, joiden kanssa yhteistoiminta ei suju toivotulla tavalla ja joiden kanssa tulee esiin ristiriitoja. Ristiriidat voivat liittyä esimerkiksi ammattitaidon ja ymmärryksen puutteeseen, tiedottajien markkinointihenkisyyteen tai toimittajien lieviin vääristelyihin. Haastatellut toimittajat ja tiedottajat näkevät nämä vaikeat tapaukset kuitenkin yksittäisinä henkilöinä, ei koko ammattiryhmää leimaavana ongelmana. Yhteistoiminnan sujuminen tai vaikeudet ovat riippuvaisia henkilöistä, ei niinkään siitä, mihin ammattiryhmään he kuuluvat.
Tiedottaja, Toimittaja, asenteet
Tämä tutkimus käsittelee toimittajien ja tiedottajien toisiinsa ja yhteistoimintasuhteeseensa liittämiä asenteita. Tarkoituksena on siis ollut selvittää millä tavalla erityisesti uutistoimittajat ja yritysten tiedottajat suhtautuvat toisiinsa ja millaisena näiden asenteiden pohjalle perustuva suhde näyttäytyy. Toimittajien ja tiedottajien yhteistoiminta on tärkeässä osassa molempien toimijoiden arkipäivää. Näin ollen yhteistoimintaan liittyvien asenteiden ymmärtäminen on myös tärkeää.
Tutkimus on toteutettu laadullisen asennetutkimuksen keinoin. Aineisto on saatu haastattelemalla sekä toimittajia, että tiedottajia, ja analyysissä on pyritty löytämään asenteiden ilmauksia ja niihin liittyviä perusteluja. Laadulliseen asennetutkimukseen liittyen taustalla vaikuttavat myös retorisen sosiaalipsykologian ajattelutavat. Käsittelyn kohteena onkin jonkin verran myös se, millaisen kuvan toimittajat ja tiedottajat suhteestaan rakentavat puheidensa kautta.
Tutkimustulosten mukaan toimittajat ja tiedottajat asennoituvat toisiinsa kokonaisia ammattiryhmiä käsiteltäessä hyvin. Kunnioitusta ja luottamusta löytyy puolin ja toisin melko paljon ja kummankin ammattiryhmien edustajien nähdään olevan pääsääntöisesti ammattitaitoisia. Kuitenkaan tilanne ei ole niin yksinkertainen. Joukosta löytyy aina niitä, joiden kanssa yhteistoiminta ei suju toivotulla tavalla ja joiden kanssa tulee esiin ristiriitoja. Ristiriidat voivat liittyä esimerkiksi ammattitaidon ja ymmärryksen puutteeseen, tiedottajien markkinointihenkisyyteen tai toimittajien lieviin vääristelyihin. Haastatellut toimittajat ja tiedottajat näkevät nämä vaikeat tapaukset kuitenkin yksittäisinä henkilöinä, ei koko ammattiryhmää leimaavana ongelmana. Yhteistoiminnan sujuminen tai vaikeudet ovat riippuvaisia henkilöistä, ei niinkään siitä, mihin ammattiryhmään he kuuluvat.