Sosiaalityöntekijät työurilla. Kyselytutkimus ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden, sosiaalityöntekijän pätevyyden omaavien, työntekijöiden työurista, työuriin vaikuttaneista tekijöistä, työlle annetuista merkityksistä ja uranäkymistä.
RÖNNEMAA, JOHANNA (2005)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2005
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2005-06-01Tiivistelmä
Hakutermit:
sosiaalityöntekijä, työura, urakehitys, korkeakoulututkinto
Tässä pro gradu tutkielmassa tarkastellaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden, sosiaalityöntekijän pätevyyden omaavien, työntekijöiden työuria ja työuriin vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimuksen tarkoituksena on siis selvittää kohderyhmässä esiintyviä työurien malleja, työurien muotoutumiseen vaikuttavia seikkoja, sekä työntekijöiden tulevaisuudensuunnitelmia työn suhteen. Tavoitteena oli myös tutkia sitä, mikä merkitys työllä on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen, sosiaalityöntekijän pätevyyden omaavan, henkilön elämässä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista kyselytutkimusta, jossa oli mukana myös avoimia kysymyksiä. Tutkielman otoksena on 134 Pirkanmaan Sosiaalityöntekijät ry:n jäsentä, joille lähetettiin kyselylomake postitse. Vastauksia saatiin 79 kappaletta, joten palautusprosentiksi tuli 59,0%. Aineiston käsittelyssä apuna käytettiin Tixel ohjelmaa.
Tutkittavien urakulut jaettiin pysyviin, spiraalinmallisiin ja lineaarisiin uriin sen mukaan millainen uran kulku oli ollut ylempään korkeakoulututkintoon valmistumisesta tutkimusajankohtaan mennessä. Omaan luokkaan ”ei vakiintunut” katsottiin kuuluvaksi lähellä tutkimusajankohtaa valmistuneet, koska heidän uran kulkua ei pystynyt määrittämään. Pysyvän uran määritelmän mukaisesti työ ja asema pysyvät muuttumattomina työuran loppuun asti ja tällä uralla oli vastanneista lähes puolet. Spiraalimallisella uralla oleva kehittyy työtehtävissään tietyn jakson ja siirtyy sitten lähellä entistä toiminta-aluettaan olevalle tai täysin uudelle alueelle. Tällä uralla oli vastaajista 17 prosenttia. Vastaajista lineaarisella uralla voitiin katsoa olevan 14 prosenttia. Tällöin he olivat edenneet hierarkkisesti työurallaan päällikkötason tehtäviin. Vastaajat olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä työnsä itsenäisyyteen sekä työn sisältöön ja tehtäviin. Myös työolosuhteisiin ja työpaikan ihmissuhteisiin oltiin tyytyväisiä. Vaikutusmahdollisuudet työpaikan asioihin koettiin melko hyviksi. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat olivat tyytymättömämpiä työsuhteen jatkuvuuteen kuin vakituisessa työsuhteessa olevat. Epäkohtina nousivat esiin huono palkkaus ja etenemismahdollisuuksien puute. Oletus työntekijöiden urasuuntautumisesta oli se, että he eivät niinkään ole kiinnostuneita uralla etenemisestä kuin ammattitaitonsa kehittämisestä, piti melko hyvin paikkansa. Tulevaisuudensuunnitelmissa korostui halu lisäkoulutukseen. Melkein kolmasosa vastaajista suunnitteli myös ammatin tai toimen vaihtoa.
sosiaalityöntekijä, työura, urakehitys, korkeakoulututkinto
Tässä pro gradu tutkielmassa tarkastellaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden, sosiaalityöntekijän pätevyyden omaavien, työntekijöiden työuria ja työuriin vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimuksen tarkoituksena on siis selvittää kohderyhmässä esiintyviä työurien malleja, työurien muotoutumiseen vaikuttavia seikkoja, sekä työntekijöiden tulevaisuudensuunnitelmia työn suhteen. Tavoitteena oli myös tutkia sitä, mikä merkitys työllä on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen, sosiaalityöntekijän pätevyyden omaavan, henkilön elämässä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista kyselytutkimusta, jossa oli mukana myös avoimia kysymyksiä. Tutkielman otoksena on 134 Pirkanmaan Sosiaalityöntekijät ry:n jäsentä, joille lähetettiin kyselylomake postitse. Vastauksia saatiin 79 kappaletta, joten palautusprosentiksi tuli 59,0%. Aineiston käsittelyssä apuna käytettiin Tixel ohjelmaa.
Tutkittavien urakulut jaettiin pysyviin, spiraalinmallisiin ja lineaarisiin uriin sen mukaan millainen uran kulku oli ollut ylempään korkeakoulututkintoon valmistumisesta tutkimusajankohtaan mennessä. Omaan luokkaan ”ei vakiintunut” katsottiin kuuluvaksi lähellä tutkimusajankohtaa valmistuneet, koska heidän uran kulkua ei pystynyt määrittämään. Pysyvän uran määritelmän mukaisesti työ ja asema pysyvät muuttumattomina työuran loppuun asti ja tällä uralla oli vastanneista lähes puolet. Spiraalimallisella uralla oleva kehittyy työtehtävissään tietyn jakson ja siirtyy sitten lähellä entistä toiminta-aluettaan olevalle tai täysin uudelle alueelle. Tällä uralla oli vastaajista 17 prosenttia. Vastaajista lineaarisella uralla voitiin katsoa olevan 14 prosenttia. Tällöin he olivat edenneet hierarkkisesti työurallaan päällikkötason tehtäviin. Vastaajat olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä työnsä itsenäisyyteen sekä työn sisältöön ja tehtäviin. Myös työolosuhteisiin ja työpaikan ihmissuhteisiin oltiin tyytyväisiä. Vaikutusmahdollisuudet työpaikan asioihin koettiin melko hyviksi. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat olivat tyytymättömämpiä työsuhteen jatkuvuuteen kuin vakituisessa työsuhteessa olevat. Epäkohtina nousivat esiin huono palkkaus ja etenemismahdollisuuksien puute. Oletus työntekijöiden urasuuntautumisesta oli se, että he eivät niinkään ole kiinnostuneita uralla etenemisestä kuin ammattitaitonsa kehittämisestä, piti melko hyvin paikkansa. Tulevaisuudensuunnitelmissa korostui halu lisäkoulutukseen. Melkein kolmasosa vastaajista suunnitteli myös ammatin tai toimen vaihtoa.