Leikkitarkkailu 3-vuotiaiden lasten kehityksen arviointimenetelmänä
MERIKOSKI, LEENA (2005)
2005
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14763
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14763
Tiivistelmä
Hakutermit:
leikki, leikkitarkkailu, lapsen kehitys, arviointi
Tässä tutkimuksessa arvioidaan Leikkitarkkailu-menetelmän toimivuutta 3-vuotiaiden lasten kehityksen arvioinnissa. Leikkitarkkailu on kriteerisidonnainen, strukturoitu leikin havainnointimenetelmä, jonka avulla saadaan karkea kuva lapsen toiminnallisista taidoista karkeamotoriikan, hienomotoriikan, puheen ja kommunikaation, kognitiivisten toimintojen sekä emotionaalisuuden ja sosiaalisuuden osalta.
Tutkimusaineisto muodostuu kehityksessään normaalisti edenneistä 3338 kk:n ikäisistä lapsista (n = 23). Tutkimuksessa arvioidaan Leikkitarkkailun reliabiliteettia sekä osioiden sisäisen yhtenevyyden että kahden arvioitsijan pisteytyksen yksimielisyyden suhteen. Validiteettia arvioidaan vertaamalla Leikkitarkkailusta saadun arvion yhtenevyyttä kahteen kriteerimenetelmään: Bayley Scales of Infant Development II -kehitystasotestiin (BSID-II) ja Portaat-varhaiskasvatusohjelman pohjalta muokattuun arviointilomakkeeseen, jonka avulla vanhempi arvioi lapsensa taitoja.
Leikkitarkkailun reliabiliteetti osoittautuu hyväksi sisäisen yhtenevyyden suhteen koko menetelmän osalta. Osa-alueittain tarkasteltuna sisäinen yhtenevyys jää heikommaksi. Arvioitsijareliabiliteetti on hyvä niin koko menetelmän kuin sen viiden osa-alueenkin kohdalla. Leikkitarkkailun validiteetti osoittautuu kohtuulliseksi koko menetelmän osalta: Leikkitarkkailu korreloi tilastollisesti melkein merkitsevästi sekä BSID-II:n motoriseen asteikkoon että vanhemman arvioon lapsen taidoista. Osa-alueittain tarkasteltuna Leikkitarkkailun yhtenevyys kahden kriteerimenetelmän kanssa jää vähäisemmäksi.
Tämän tutkimuksen perusteella Leikkitarkkailua tulisi käyttää kokonaisena menetelmänä osa-alueiden puutteellisen sisäisen yhtenevyyden ja validiteetin vuoksi. Lisäksi iän myötä kasvava leikin monimuotoisuus asettaa Leikkitarkkailun käytölle noin kolmen vuoden yläikärajan. Leikkitarkkailu toimii karkeana kehityksen arviointimenetelmänä 3-vuotiailla lapsilla, ja sen avulla saadaan arvokasta tietoa lapsen toimintakyvystä tavallisessa leikkitilanteessa.
leikki, leikkitarkkailu, lapsen kehitys, arviointi
Tässä tutkimuksessa arvioidaan Leikkitarkkailu-menetelmän toimivuutta 3-vuotiaiden lasten kehityksen arvioinnissa. Leikkitarkkailu on kriteerisidonnainen, strukturoitu leikin havainnointimenetelmä, jonka avulla saadaan karkea kuva lapsen toiminnallisista taidoista karkeamotoriikan, hienomotoriikan, puheen ja kommunikaation, kognitiivisten toimintojen sekä emotionaalisuuden ja sosiaalisuuden osalta.
Tutkimusaineisto muodostuu kehityksessään normaalisti edenneistä 3338 kk:n ikäisistä lapsista (n = 23). Tutkimuksessa arvioidaan Leikkitarkkailun reliabiliteettia sekä osioiden sisäisen yhtenevyyden että kahden arvioitsijan pisteytyksen yksimielisyyden suhteen. Validiteettia arvioidaan vertaamalla Leikkitarkkailusta saadun arvion yhtenevyyttä kahteen kriteerimenetelmään: Bayley Scales of Infant Development II -kehitystasotestiin (BSID-II) ja Portaat-varhaiskasvatusohjelman pohjalta muokattuun arviointilomakkeeseen, jonka avulla vanhempi arvioi lapsensa taitoja.
Leikkitarkkailun reliabiliteetti osoittautuu hyväksi sisäisen yhtenevyyden suhteen koko menetelmän osalta. Osa-alueittain tarkasteltuna sisäinen yhtenevyys jää heikommaksi. Arvioitsijareliabiliteetti on hyvä niin koko menetelmän kuin sen viiden osa-alueenkin kohdalla. Leikkitarkkailun validiteetti osoittautuu kohtuulliseksi koko menetelmän osalta: Leikkitarkkailu korreloi tilastollisesti melkein merkitsevästi sekä BSID-II:n motoriseen asteikkoon että vanhemman arvioon lapsen taidoista. Osa-alueittain tarkasteltuna Leikkitarkkailun yhtenevyys kahden kriteerimenetelmän kanssa jää vähäisemmäksi.
Tämän tutkimuksen perusteella Leikkitarkkailua tulisi käyttää kokonaisena menetelmänä osa-alueiden puutteellisen sisäisen yhtenevyyden ja validiteetin vuoksi. Lisäksi iän myötä kasvava leikin monimuotoisuus asettaa Leikkitarkkailun käytölle noin kolmen vuoden yläikärajan. Leikkitarkkailu toimii karkeana kehityksen arviointimenetelmänä 3-vuotiailla lapsilla, ja sen avulla saadaan arvokasta tietoa lapsen toimintakyvystä tavallisessa leikkitilanteessa.