Razgovorno-prostoretšnaja leksika v russkom jazyke kontsa 20 - natšala 21 vekov (na materiale slovarei) / Puhe - ja arkikielen sanasto venäjän kielessä 1900 - luvun lopussa - 2000 -luvun alussa (aineistona sanakirjat)
MARTIKAINEN, EEVI (2005)
2005
Slaavilainen filologia - Slavonic Languages, Russian
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14761
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14761
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee venäjän kielen uusinta puhe- ja arkikielen sanastoa. Pääpaino on arkikielessä, prostoretšiessä. Aiheen käsittely tapahtuu teorian ja sanakirjoista kootun aineiston analyysin kautta.
Teoriaosuuden aluksi selvitetään keskeisiä käsitteitä. Tämän jälkeen määritellään prosto-retšien puhujapiiri sekä eroavaisuudet puhekieleen ja slangiin. Lisäksi tutkitaan, kuinka prostoretšien käsite on muuttunut ja mitä sillä tarkoitetaan nykyään. Toisessa kappaleessa esitellään prostoretšien eri tyyppejä ja tuodaan esiin sen sanastollisia, foneettisia ja kieli-opillisia erityispiirteitä. Teoriaosuuden päätteeksi käydään läpi prostoretšien historiaa sekä tarkastellaan sen paikkaa nykyvenäjässä.
Analyysiosa perustuu 633 puhe- ja arkikielen sanaan, jotka kerättiin kolmesta venäjän kielen selittävästä sanakirjasta (Tolkovyi slovar russkogo jazyka kontsa XX v. Jazykovye izmenenija (1998), Tolkovyi slovar sovremennogo russkogo jazyka. Jazykovye izmenenija kontsa XX stoletija (2001) ja Slova, s kotorymi my vse vstretšalis. Tolkovyi slovar russko-go obštšego žargona (1999)). Aineiston käsittely tapahtuu kolmella luokittelulla. Ensimmäinen luokittelu tehdään sanojen morfologian perusteella sanaluokkiin ja sukuihin. Toiseksi sanat jaotellaan kahdeksaan ryhmään aiheidensa (talous, politiikka, uskonto jne.) mukaan. Kolmannessa, sananmuodostuksellisessa luokittelussa, esitellään aineistossa esiin tulevia suffikseja ja prefiksejä sekä yhdyssanoja ja lyhenteitä.
Tutkimuksesta selviää, että käsitteen "prostoretšie" määrittely sekä sen käyttö sanakirjoissa arkikielen sanaa tarkoittavana merkintänä on hyvin epäyhtenäistä: toisaalta sillä tarkoitetaan kirjakielen ulkopuolista ja sille vastakohtaista sanastoa, toisaalta taas esim. karkeuksia ja alatyylin elementtejä kirjakielen sisällä. Aineiston perusteella kieliopillisesti suurin osa prostoretšie-sanoista on maskuliinisubstantiiveja ja pääasiallisin sananmuodostuskeino henkilöä tarkoittavien sanojen muodostaminen substantiivin suffiksaatiolla. Temaattisesti aktiivisin ryhmä on talouteen ja politiikkaan liittyvä terminologia. Tutkimuksessa havaitaan myös, että 1900- ja 2000 -lukujen vaihteessa puhe- ja arkikielen sanastoa on aktiivisesti siirtynyt yleiskieleen ja sitä kautta myös venäjän kielen sanakirjoihin.
Hakutermit: prostoretshie, arkikieli, puhekieli, nykyvenäjä, sanakirja
Teoriaosuuden aluksi selvitetään keskeisiä käsitteitä. Tämän jälkeen määritellään prosto-retšien puhujapiiri sekä eroavaisuudet puhekieleen ja slangiin. Lisäksi tutkitaan, kuinka prostoretšien käsite on muuttunut ja mitä sillä tarkoitetaan nykyään. Toisessa kappaleessa esitellään prostoretšien eri tyyppejä ja tuodaan esiin sen sanastollisia, foneettisia ja kieli-opillisia erityispiirteitä. Teoriaosuuden päätteeksi käydään läpi prostoretšien historiaa sekä tarkastellaan sen paikkaa nykyvenäjässä.
Analyysiosa perustuu 633 puhe- ja arkikielen sanaan, jotka kerättiin kolmesta venäjän kielen selittävästä sanakirjasta (Tolkovyi slovar russkogo jazyka kontsa XX v. Jazykovye izmenenija (1998), Tolkovyi slovar sovremennogo russkogo jazyka. Jazykovye izmenenija kontsa XX stoletija (2001) ja Slova, s kotorymi my vse vstretšalis. Tolkovyi slovar russko-go obštšego žargona (1999)). Aineiston käsittely tapahtuu kolmella luokittelulla. Ensimmäinen luokittelu tehdään sanojen morfologian perusteella sanaluokkiin ja sukuihin. Toiseksi sanat jaotellaan kahdeksaan ryhmään aiheidensa (talous, politiikka, uskonto jne.) mukaan. Kolmannessa, sananmuodostuksellisessa luokittelussa, esitellään aineistossa esiin tulevia suffikseja ja prefiksejä sekä yhdyssanoja ja lyhenteitä.
Tutkimuksesta selviää, että käsitteen "prostoretšie" määrittely sekä sen käyttö sanakirjoissa arkikielen sanaa tarkoittavana merkintänä on hyvin epäyhtenäistä: toisaalta sillä tarkoitetaan kirjakielen ulkopuolista ja sille vastakohtaista sanastoa, toisaalta taas esim. karkeuksia ja alatyylin elementtejä kirjakielen sisällä. Aineiston perusteella kieliopillisesti suurin osa prostoretšie-sanoista on maskuliinisubstantiiveja ja pääasiallisin sananmuodostuskeino henkilöä tarkoittavien sanojen muodostaminen substantiivin suffiksaatiolla. Temaattisesti aktiivisin ryhmä on talouteen ja politiikkaan liittyvä terminologia. Tutkimuksessa havaitaan myös, että 1900- ja 2000 -lukujen vaihteessa puhe- ja arkikielen sanastoa on aktiivisesti siirtynyt yleiskieleen ja sitä kautta myös venäjän kielen sanakirjoihin.
Hakutermit: prostoretshie, arkikieli, puhekieli, nykyvenäjä, sanakirja