Accents of English as a Lingua Franca: A Study of Finnish Textbooks
KIVISTÖ, ANNE (2005)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KIVISTÖ, ANNE
2005
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2005-05-24Tiivistelmä
Hakutermit:
kielet, englannin kieli, lingua franca, oppimateriaali, oppikirjat, tallenteet
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä englannin vierasperäisiä aksentteja (nonnative accents) kaksi lukion englannin oppikirjasarjaa, Culture Café 1-5 ja In Touch 1-5, sisältävät. Tavoitteena oli laskea vierasperäisten aksenttien määrä kirjasarjoissa.
Tutkimuksen täydentävänä osana haastateltiin yhtä kirjoittajaa kummastakin
kirjasarjasta. Tämä tehtiin, jotta saataisiin mahdollisimman todenmukainen käsitys siitä,
mitä käytännön rajoitteita kirjasarjojen tekijöillä on vierasperäisen englannin suhteen
oppikirjojen nauhoja tehtäessä.
Tutkimus sijoittuu verrattain uudelle tutkimusalalle, jossa kiinnostuksen kohteena on ns.
kansainvälinen englanti (English as a Lingua Franca) ja jonka edustajien mukaan suurin
osa englanninkielisestä kommunikaatiosta tapahtuu nykyään ihmisten kesken, jotka
eivät puhu englantia äidinkielenään. Koska myös suomalaiset kommunikoivat
englanniksi pääasiassa muiden kuin natiivien kanssa, olisi suomalaiselle koululaiselle
hyödyllistä tulla opetetuksi kansainvälisen englannin tavoitteiden mukaisesti.
Kansainvälinen englanti lähtee ajatuksesta, jossa ei tavoitella natiivipuhujan
kompetenssia, vaan keskitytään onnistuneeseen kommunikaatioon eri kieliryhmien
välillä. Tärkeimpiin periaatteisiin kuuluu myös, että oppilaiden tulisi kuulla runsaasti eri maiden kansalaisten puhumaa englantia.
Tutkimus osoitti, että vierasperäinen englanti oppikirjojen nauhoilla on hyvin vähäistä.
Culture Café sisältää 3 prosenttia ja In Touch vain 1 prosentin vierasperäisiä aksentteja.Tämä tarkoittaa käytännössä n. 15 minuuttia edellisessä ja 3 minuuttia jälkimmäisessä. Vierasperäistä englantia esiintyy hyvin lyhyinä pätkinä, usein n. 5-20 sekuntia kerrallaan, lähinnä kuullunymmärtämisharjoituksissa tai osana pidempää tekstiä. Suurin osa vierasperäisistä aksenteista on näyttelijöiden imitoimia.
Haastatteluissa kirjantekijät myönsivät, että olisi suotavaa käyttää aitoja puhujia
nauhoituksissa näyttelijöiden sijaan. Yleisesti voidaan todeta, että vaikka kirjantekijät
periaatteessa myönsivät englannin kielen aseman maailmankielenä, he olivat melko
kriittisiä sen määrän suhteen oppimateriaaleissa. He halusivat, että oppikirja sisältää
mahdollisimman paljon natiivien puhumaa englantia, koska katsoivat sen soveltuvan
parhaiten malliksi oppilaille. Toiseksi syyksi vähäiseen vierasperäisen englannin
määrään he mainitsivat sen, että eivät halua tehdä mitään kansanryhmää naurettavaksi.
On ilmeistä, että vierasperäinen englanti nauhoilla on aivan liian vähäistä
kansainvälisen englannin näkökulmasta katsottuna. Muutoksen tulisi kuitenkin lähteä
opetussuunnitelmista, joissa alettaisiin korostaa vierasperäisiä puhujia. Täten
ylioppilaskirjoituksiin otettaisiin mukaan vierasperäisiä aksentteja, mikä luonnollisesti
johtaisi tarpeeseen lisätä näiden aksenttien määrää myös oppikirjojen nauhoilla.
kielet, englannin kieli, lingua franca, oppimateriaali, oppikirjat, tallenteet
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä englannin vierasperäisiä aksentteja (nonnative accents) kaksi lukion englannin oppikirjasarjaa, Culture Café 1-5 ja In Touch 1-5, sisältävät. Tavoitteena oli laskea vierasperäisten aksenttien määrä kirjasarjoissa.
Tutkimuksen täydentävänä osana haastateltiin yhtä kirjoittajaa kummastakin
kirjasarjasta. Tämä tehtiin, jotta saataisiin mahdollisimman todenmukainen käsitys siitä,
mitä käytännön rajoitteita kirjasarjojen tekijöillä on vierasperäisen englannin suhteen
oppikirjojen nauhoja tehtäessä.
Tutkimus sijoittuu verrattain uudelle tutkimusalalle, jossa kiinnostuksen kohteena on ns.
kansainvälinen englanti (English as a Lingua Franca) ja jonka edustajien mukaan suurin
osa englanninkielisestä kommunikaatiosta tapahtuu nykyään ihmisten kesken, jotka
eivät puhu englantia äidinkielenään. Koska myös suomalaiset kommunikoivat
englanniksi pääasiassa muiden kuin natiivien kanssa, olisi suomalaiselle koululaiselle
hyödyllistä tulla opetetuksi kansainvälisen englannin tavoitteiden mukaisesti.
Kansainvälinen englanti lähtee ajatuksesta, jossa ei tavoitella natiivipuhujan
kompetenssia, vaan keskitytään onnistuneeseen kommunikaatioon eri kieliryhmien
välillä. Tärkeimpiin periaatteisiin kuuluu myös, että oppilaiden tulisi kuulla runsaasti eri maiden kansalaisten puhumaa englantia.
Tutkimus osoitti, että vierasperäinen englanti oppikirjojen nauhoilla on hyvin vähäistä.
Culture Café sisältää 3 prosenttia ja In Touch vain 1 prosentin vierasperäisiä aksentteja.Tämä tarkoittaa käytännössä n. 15 minuuttia edellisessä ja 3 minuuttia jälkimmäisessä. Vierasperäistä englantia esiintyy hyvin lyhyinä pätkinä, usein n. 5-20 sekuntia kerrallaan, lähinnä kuullunymmärtämisharjoituksissa tai osana pidempää tekstiä. Suurin osa vierasperäisistä aksenteista on näyttelijöiden imitoimia.
Haastatteluissa kirjantekijät myönsivät, että olisi suotavaa käyttää aitoja puhujia
nauhoituksissa näyttelijöiden sijaan. Yleisesti voidaan todeta, että vaikka kirjantekijät
periaatteessa myönsivät englannin kielen aseman maailmankielenä, he olivat melko
kriittisiä sen määrän suhteen oppimateriaaleissa. He halusivat, että oppikirja sisältää
mahdollisimman paljon natiivien puhumaa englantia, koska katsoivat sen soveltuvan
parhaiten malliksi oppilaille. Toiseksi syyksi vähäiseen vierasperäisen englannin
määrään he mainitsivat sen, että eivät halua tehdä mitään kansanryhmää naurettavaksi.
On ilmeistä, että vierasperäinen englanti nauhoilla on aivan liian vähäistä
kansainvälisen englannin näkökulmasta katsottuna. Muutoksen tulisi kuitenkin lähteä
opetussuunnitelmista, joissa alettaisiin korostaa vierasperäisiä puhujia. Täten
ylioppilaskirjoituksiin otettaisiin mukaan vierasperäisiä aksentteja, mikä luonnollisesti
johtaisi tarpeeseen lisätä näiden aksenttien määrää myös oppikirjojen nauhoilla.