Matresenären som modelläsare. En analys av matresenärens identiteter i det verbalspråkliga och i det visuella i ett antal artiklar med temat mat och resande
EEROLA, NIINA (2005)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
EEROLA, NIINA
2005
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2005-06-01Tiivistelmä
Hakutermit:
mallilukija, ruokamatkailija, identiteettien rakentuminen, metafunktiot, intertekstuaalisuus, multimodaalisuus
Tässä pro gradu -tutkielmassa keskityn tarkastelemaan erilaisia identiteettejä, joita mallilukijalle tarjotaan ruokamatkailua käsittelevissä artikkeleissa. Tutkittavat kuusi artikkelia ovat ilmestyneet ruotsalaisessa suositussa Allt om Mat -ruokalehdessä vuosina 2003 ja 2004, ja esittelevät ruokakulttuuria Ateenassa, Balilla, New Yorkissa Reykjavikissa, Tallinnassa ja Tanskassa. Mallilukija on tekstiin sisäänrakennettu lukija, jonka kirjoittaja luo käyttämällä erilaisia tekstistrategioita. Mallilukijaa ei pidä sekoittaa empiiriseen lukijaan, joka voi olla kuka tahansa henkilö, joka todellisuudessa lukee tekstin. Tämän tutkimuksen mallilukijasta käytän artikkelien teeman mukaisesti nimeä ruokamatkailija. Ruokamatkailija suhteutetaan ruokalehti Allt om Mat:n empiirisiin lukijoihin lehden laajan kohderyhmän kautta, joka käsittää kaikki ruoasta ja viineistä kiinnostuneet henkilöt.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu sosiosemiotiikasta (Halliday 1978) ja kriittisestä diskurssianalyysistä (Fairclough 1992, 1995). Artikkelit nähdään multimodaalisina konstruktioina, joissa sekä kirjoitettu kieli että kuvat luovat merkityksiä ja osallistuvat ruokamatkailijan identiteettien rakentamiseen. Näistä kahdesta modaliteetista, kirjoituksesta ja kuvista, käytän nimityksiä det verbalspråkliga ja det visuella. Identiteettejä analysoidaan kvalitatiivisen analyysimallin avulla, joka koostuu neljästä eri komponentista, jotka sijoittuvat toisaalta tekstitasolle, toisaalta diskursiivisen käytännön tasolle. Tekstitason komponentteina ovat Hallidayn metafunktiot: ideationaalinen eli sisällöllinen, interpersonaalinen eli vuorovaikutuksellinen sekä tekstuaalinen eli tekstiä järjestävä metafunktio, jonka avulla analysoidaan artikkelien layoutia. Diskursiivisen käytännön tasolla tarkastellaan artikkelien intertekstuaalisia suhteita Faircloughn diskurssiteorian mukaisesti. Lähtökohtana ovat erilaiset äänet, genret ja diskurssit sekä niiden sekoittuminen kirjoitetussa tekstissä.
Tutkimuksen tuloksena on, että ruokamatkailijalle tarjotaan useita erilaisia identiteettejä, joista osa liittyy ruokaan ja ruoanlaittoon, osa matkailuun ja turismiin. Kirjoituksessa ja kuvissa luodaan usein hyvin samankaltaisia identiteettejä, kun taas artikkelien välillä on havaittavissa selvempiä eroja. Identiteettien moninaisuus saattaa johtua ruokalehti Allt om Mat:n laajasta kohderyhmästä, mutta se heijastaa myös postmodernia yhteiskuntaa, jossa yksilön on itse rakennettava oma identiteettinsä monista tarjolla olevista vaihtoehdoista.
mallilukija, ruokamatkailija, identiteettien rakentuminen, metafunktiot, intertekstuaalisuus, multimodaalisuus
Tässä pro gradu -tutkielmassa keskityn tarkastelemaan erilaisia identiteettejä, joita mallilukijalle tarjotaan ruokamatkailua käsittelevissä artikkeleissa. Tutkittavat kuusi artikkelia ovat ilmestyneet ruotsalaisessa suositussa Allt om Mat -ruokalehdessä vuosina 2003 ja 2004, ja esittelevät ruokakulttuuria Ateenassa, Balilla, New Yorkissa Reykjavikissa, Tallinnassa ja Tanskassa. Mallilukija on tekstiin sisäänrakennettu lukija, jonka kirjoittaja luo käyttämällä erilaisia tekstistrategioita. Mallilukijaa ei pidä sekoittaa empiiriseen lukijaan, joka voi olla kuka tahansa henkilö, joka todellisuudessa lukee tekstin. Tämän tutkimuksen mallilukijasta käytän artikkelien teeman mukaisesti nimeä ruokamatkailija. Ruokamatkailija suhteutetaan ruokalehti Allt om Mat:n empiirisiin lukijoihin lehden laajan kohderyhmän kautta, joka käsittää kaikki ruoasta ja viineistä kiinnostuneet henkilöt.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu sosiosemiotiikasta (Halliday 1978) ja kriittisestä diskurssianalyysistä (Fairclough 1992, 1995). Artikkelit nähdään multimodaalisina konstruktioina, joissa sekä kirjoitettu kieli että kuvat luovat merkityksiä ja osallistuvat ruokamatkailijan identiteettien rakentamiseen. Näistä kahdesta modaliteetista, kirjoituksesta ja kuvista, käytän nimityksiä det verbalspråkliga ja det visuella. Identiteettejä analysoidaan kvalitatiivisen analyysimallin avulla, joka koostuu neljästä eri komponentista, jotka sijoittuvat toisaalta tekstitasolle, toisaalta diskursiivisen käytännön tasolle. Tekstitason komponentteina ovat Hallidayn metafunktiot: ideationaalinen eli sisällöllinen, interpersonaalinen eli vuorovaikutuksellinen sekä tekstuaalinen eli tekstiä järjestävä metafunktio, jonka avulla analysoidaan artikkelien layoutia. Diskursiivisen käytännön tasolla tarkastellaan artikkelien intertekstuaalisia suhteita Faircloughn diskurssiteorian mukaisesti. Lähtökohtana ovat erilaiset äänet, genret ja diskurssit sekä niiden sekoittuminen kirjoitetussa tekstissä.
Tutkimuksen tuloksena on, että ruokamatkailijalle tarjotaan useita erilaisia identiteettejä, joista osa liittyy ruokaan ja ruoanlaittoon, osa matkailuun ja turismiin. Kirjoituksessa ja kuvissa luodaan usein hyvin samankaltaisia identiteettejä, kun taas artikkelien välillä on havaittavissa selvempiä eroja. Identiteettien moninaisuus saattaa johtua ruokalehti Allt om Mat:n laajasta kohderyhmästä, mutta se heijastaa myös postmodernia yhteiskuntaa, jossa yksilön on itse rakennettava oma identiteettinsä monista tarjolla olevista vaihtoehdoista.