Une étude comparée des textes publicitaires français et finlandais sur des produits issus de la nouvelle technologie
DESAVELLE, HANNA-KAISA (2005)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
DESAVELLE, HANNA-KAISA
2005
Ranskan kieli - French Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2005-05-27Tiivistelmä
Hakutermit:
Ranska, Suomi, mainokset, teknologia, kulttuurierot, kieli
Kansainväliset yritykset käyttävät markkinointiviestinnässään sekä standardisoituja että lokalisoituja lähestymistapoja. Tämä pro gradu -työ on vertaileva tutkielma, joka keskittyy tarkastelemaan, minkälaisia kielellisiä strategioita käytetään kuluttajan lähestymiseen kahden eri markkina-alueen, Ranskan ja Suomen, uusien teknologiatuotteiden mainosteksteissä. Lisäksi analysoidaan, heijastavatko kielelliset strategiat kulttuurieroja ja miten ne on huomioitu kuluttajaa lähestyttäessä.
Tutkielman empiirinen aineisto koostuu 72 ranskalaisesta sekä 61 suomalaisesta mainoksesta. Mainoksista 24 ovat identtisiä ja ne muodostavat tutkielman ytimen. Ranskalaiset mainokset on kerätty aikakausilehdistä L’Express ja Le Nouvel Observateur lokakuun 2003 ja huhtikuun 2004 välillä. Suomalaiset mainokset on koottu eri aihealueiden aikakausilehdistä, kuten Suomen Kuvalehdestä, Talouselämästä sekä Tekniikan Maailmasta. Théorie de l’énonciation sekä Dominique Maingueneaun teokset muodostavat tutkielman kielitieteellisen viitekehyksen. Kulttuurieroja tarkastellaan Geert Hofsteden kulttuuridimensioiden kautta.
Identtisten mainosten perusteella on mahdollista todeta, että molempien maiden tuotteet sekä mainoskuvat ovat samoja, mikä viittaa standardisoituun markkinointiin. Lokalisoitua markkinointiviestintää puolestaan ilmentää ranskalaisten ja suomalaisten mainosten erilainen kielellisten strategioiden käyttö. Kielen merkitys kulttuurierojen esille tuojana on merkittävä.
Ranskalaisissa mainoksissa suositaan strategioita, joiden avulla puhuja pääsee kuluttajaa lähelle sekä voi luoda henkilökohtaisen kontaktin. Tämä toteutetaan lähinnä kysymysten ja vuoropuhelun avulla sekä persoonapronominien runsaalla käytöllä. Suomalaiset mainokset keskittyvät enemmän itse tuotteeseen kuin kuluttajan puhutteluun. Käytetyt strategiat, kuten toteamuslauseet, ovat yksinkertaisempia verrattuna ranskalaisiin mainosteksteihin. Toinen merkittävä ero on roolissa, mikä kuluttajalle on rakennettu mainostekstien käsikirjoituksissa. Ranskalaiset mainokset keskittyvät siihen, mitä teknologiatuote voi tarjota kuluttajalle. Suomalaisissa mainoksissa kuluttajalle annetaan päärooli. Käsikirjoitus keskittyy siihen, mitä kaikkea kuluttaja voi tuotteella tehdä.
Ranska, Suomi, mainokset, teknologia, kulttuurierot, kieli
Kansainväliset yritykset käyttävät markkinointiviestinnässään sekä standardisoituja että lokalisoituja lähestymistapoja. Tämä pro gradu -työ on vertaileva tutkielma, joka keskittyy tarkastelemaan, minkälaisia kielellisiä strategioita käytetään kuluttajan lähestymiseen kahden eri markkina-alueen, Ranskan ja Suomen, uusien teknologiatuotteiden mainosteksteissä. Lisäksi analysoidaan, heijastavatko kielelliset strategiat kulttuurieroja ja miten ne on huomioitu kuluttajaa lähestyttäessä.
Tutkielman empiirinen aineisto koostuu 72 ranskalaisesta sekä 61 suomalaisesta mainoksesta. Mainoksista 24 ovat identtisiä ja ne muodostavat tutkielman ytimen. Ranskalaiset mainokset on kerätty aikakausilehdistä L’Express ja Le Nouvel Observateur lokakuun 2003 ja huhtikuun 2004 välillä. Suomalaiset mainokset on koottu eri aihealueiden aikakausilehdistä, kuten Suomen Kuvalehdestä, Talouselämästä sekä Tekniikan Maailmasta. Théorie de l’énonciation sekä Dominique Maingueneaun teokset muodostavat tutkielman kielitieteellisen viitekehyksen. Kulttuurieroja tarkastellaan Geert Hofsteden kulttuuridimensioiden kautta.
Identtisten mainosten perusteella on mahdollista todeta, että molempien maiden tuotteet sekä mainoskuvat ovat samoja, mikä viittaa standardisoituun markkinointiin. Lokalisoitua markkinointiviestintää puolestaan ilmentää ranskalaisten ja suomalaisten mainosten erilainen kielellisten strategioiden käyttö. Kielen merkitys kulttuurierojen esille tuojana on merkittävä.
Ranskalaisissa mainoksissa suositaan strategioita, joiden avulla puhuja pääsee kuluttajaa lähelle sekä voi luoda henkilökohtaisen kontaktin. Tämä toteutetaan lähinnä kysymysten ja vuoropuhelun avulla sekä persoonapronominien runsaalla käytöllä. Suomalaiset mainokset keskittyvät enemmän itse tuotteeseen kuin kuluttajan puhutteluun. Käytetyt strategiat, kuten toteamuslauseet, ovat yksinkertaisempia verrattuna ranskalaisiin mainosteksteihin. Toinen merkittävä ero on roolissa, mikä kuluttajalle on rakennettu mainostekstien käsikirjoituksissa. Ranskalaiset mainokset keskittyvät siihen, mitä teknologiatuote voi tarjota kuluttajalle. Suomalaisissa mainoksissa kuluttajalle annetaan päärooli. Käsikirjoitus keskittyy siihen, mitä kaikkea kuluttaja voi tuotteella tehdä.