Hoitajien tieto potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain sisällöstä ja hoitajien tietoon yhteydessä olevat tekijät
IMMONEN, SUSAN (2005)
2005
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14667
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14667
Tiivistelmä
Hakutermit:
potilaslaki, potilaan oikeudet, hoitajien tieto
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää hoitajien tietotasoa sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) eli potilaslain sisällöstä ennen hoitoon pääsyä koskevan lakimuutoksen voimaantuloa. Lain sisällöstä käsiteltiin potilaan oikeutta hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon, oikeutta päästä hoitoon, tiedonsaantioikeutta, itsemääräämisoikeutta, hoitotahtoa ja kiireellistä hoitoa, muistutusta ja potilasasiamiespalveluita sekä potilasasiakirjoja ja niiden salassapitoa.
Tutkimusaineisto kerättiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kolmen sairaalan yhdeltätoista kirurgiselta ja psykiatriselta vuodeosastolta kyselylomakkeella. Vastausprosentti oli 60% (n=128). Aineisto käsiteltiin tilastollisesti. Aineiston kuvailuun käytettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumia sekä keskiarvoja. Puolistrukturoitujen kysymysten vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä. Tilastollisessa analyysissä käytettiin ristiintaulukointia ja muuttujien välistä yhteyttä tarkasteltiin Khiin neliötestillä ja merkitsevyystason suuntaa Cramerin V-arvolla.
Hoitajien tietotaso potilaslain (785/1992) sisällöstä oli tyydyttävä: oikeiden vastausten keskimääräinen osuus oli 60%. Parhaiten hoitajat tiesivät potilaan hyvään hoitoon liittyvästä lain sisällöstä. Tällä aihealueella hoitajilla oli keskimäärin 80% väittämistä oikein. Heikoimmat tiedot hoitajilla oli muistutusmenettelyä ja potilasasiamiespalveluita (50%) sekä potilaan itsemääräämistä (51%) koskevasta potilaslain sisällöstä. Potilaslain sisällön tiesivät parhaiten apulais- ja osastonhoitajat (66%). Sairaanhoitajien oikeiden vastausten osuus oli 62%. Mielenterveyshoitajilla oli keskimäärin 58% väittämistä oikein. Perushoitajat tiesivät potilaslain sisällön heikoimmin (50%). Ammattinimikkeen lisäksi oikeuksista saadulla koulutuksella oli tilastollisesti yhteyttä hoitajan potilaslain sisältötietämykseen. Hoitajat eivät kokeneet tietouttaan oikeuksista riittäväksi ja kritisoivat koulutuksen vähyyttä ja pintapuolisuutta. Lakitietämyksen tärkeänä nähneet olivat täydentäneet tietouttaan muita useammin ja kokivat myös tuntevansa lain sisällön paremmin kuin ne, jotka eivät kokeneet potilaslain sisältötietoutta yhtä tärkeänä.
Tutkimustuloksia voidaan käyttää hoitotyön kehittämisessä ja koulutuksen suunnittelussa. Jatkossa tulisi tutkia laajemmin hoitajien tietoa potilaslain (785/1992) sisällöstä ja tietoon yhteydessä olevia asenteita. Myös mielenterveyslain (1116/1990) sisältötietoutta olisi tarpeen tutkia.
potilaslaki, potilaan oikeudet, hoitajien tieto
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää hoitajien tietotasoa sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) eli potilaslain sisällöstä ennen hoitoon pääsyä koskevan lakimuutoksen voimaantuloa. Lain sisällöstä käsiteltiin potilaan oikeutta hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon, oikeutta päästä hoitoon, tiedonsaantioikeutta, itsemääräämisoikeutta, hoitotahtoa ja kiireellistä hoitoa, muistutusta ja potilasasiamiespalveluita sekä potilasasiakirjoja ja niiden salassapitoa.
Tutkimusaineisto kerättiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kolmen sairaalan yhdeltätoista kirurgiselta ja psykiatriselta vuodeosastolta kyselylomakkeella. Vastausprosentti oli 60% (n=128). Aineisto käsiteltiin tilastollisesti. Aineiston kuvailuun käytettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumia sekä keskiarvoja. Puolistrukturoitujen kysymysten vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä. Tilastollisessa analyysissä käytettiin ristiintaulukointia ja muuttujien välistä yhteyttä tarkasteltiin Khiin neliötestillä ja merkitsevyystason suuntaa Cramerin V-arvolla.
Hoitajien tietotaso potilaslain (785/1992) sisällöstä oli tyydyttävä: oikeiden vastausten keskimääräinen osuus oli 60%. Parhaiten hoitajat tiesivät potilaan hyvään hoitoon liittyvästä lain sisällöstä. Tällä aihealueella hoitajilla oli keskimäärin 80% väittämistä oikein. Heikoimmat tiedot hoitajilla oli muistutusmenettelyä ja potilasasiamiespalveluita (50%) sekä potilaan itsemääräämistä (51%) koskevasta potilaslain sisällöstä. Potilaslain sisällön tiesivät parhaiten apulais- ja osastonhoitajat (66%). Sairaanhoitajien oikeiden vastausten osuus oli 62%. Mielenterveyshoitajilla oli keskimäärin 58% väittämistä oikein. Perushoitajat tiesivät potilaslain sisällön heikoimmin (50%). Ammattinimikkeen lisäksi oikeuksista saadulla koulutuksella oli tilastollisesti yhteyttä hoitajan potilaslain sisältötietämykseen. Hoitajat eivät kokeneet tietouttaan oikeuksista riittäväksi ja kritisoivat koulutuksen vähyyttä ja pintapuolisuutta. Lakitietämyksen tärkeänä nähneet olivat täydentäneet tietouttaan muita useammin ja kokivat myös tuntevansa lain sisällön paremmin kuin ne, jotka eivät kokeneet potilaslain sisältötietoutta yhtä tärkeänä.
Tutkimustuloksia voidaan käyttää hoitotyön kehittämisessä ja koulutuksen suunnittelussa. Jatkossa tulisi tutkia laajemmin hoitajien tietoa potilaslain (785/1992) sisällöstä ja tietoon yhteydessä olevia asenteita. Myös mielenterveyslain (1116/1990) sisältötietoutta olisi tarpeen tutkia.