Monietnistyvät lähiöt - Etnisen segregaation syitä ja seurauksia Suomessa
VIRTANEN, HANNA (2005)
2005
Aluetiede - Regional Studies
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14659
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14659
Tiivistelmä
Hakutermit:
etninen segregaatio, maahanmuuttaja, monietninen alue
Tutkielma käsittelee etnistä segregaatiota ja asuinalueiden monikulttuuristumista Suomessa. Maahanmuuttajien määrän moninkertaistuminen 15 viime vuoden aikana on tuonut uusia haasteita suomalaisille kaupungeille. Suomen maahanmuuttajaväestöstä suurin osa asuu etelän suurissa kaupungeissa, joissa on havaittavissa ulkomaalaisten keskittymistä tiettyihin kaupunginosiin, kortteleihin ja kiinteistöihin. Tutkielman tavoitteena olikin kiinnittää huomiota tähän ilmiöön. Tutkielmassa pyrittiin selvittämään, miten etninen segregaatio ilmenee Suomessa, ja mitkä tekijät vaikuttavat maahanmuuttajien keskittymiseen tietyille asuinalueille. Lisäksi selvitettiin, miten itse maahanmuuttajat suhtautuvat etniseen segregaatiokehitykseen sekä monietnisellä alueella asumiseen.
Tutkimusta varten haastateltiin kahta Tampereen kaupungin asuntotoimen työntekijää, 11 maahanmuuttajaa sekä yhtä suomalaista maahanmuuttajan avopuolisoa. Kaikki maahanmuuttajat asuivat tai olivat aikaisemmin asuneet Hervannassa, joka on Tampereella sijaitseva monietninen lähiö. Hervantaa käytettiin tutkimuksessa esimerkkialueena, sillä Hervannassa ulkomaalaisten osuus asukkaista on kolminkertainen Tampereen keskiarvoon verrattuna.
Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien alueellisen keskittymisen taustalla on monia toisiinsa vaikuttavia tekijöitä. Näitä ovat mm. institutionaaliset tekijät, sosio-kulttuuriset tekijät sekä maahanmuuttajien yhteiskunnallinen asema ja resurssit. Lisäksi alueen eri ominaisuudet vaikuttavat siihen, kuinka houkuttelevaksi asuinpaikaksi maahanmuuttajat ja kantaväestö alueen kokevat. Todennäköisimmin maahanmuuttajien keskittymiä syntyy huonomaineisiin vuokra-asuntovaltaisiin lähiöihin, joissa sijaitsee runsaasti sosiaalisia vuokra-asuntoja. Maahanmuuttajat kokevat hyötyvänsä monin tavoin monietnisellä alueella asumisesta. Monietnisellä alueella asukkaat ovat suvaitsevaisempia, sosiaalisten kontaktien luominen on helpompaa ja tarjolla on enemmän ulkomaalaisille suunnattuja palveluja. Maahanmuuttajat ovat kuitenkin myös huolissaan etnisen segregaation vaikutuksista maahanmuuttajien integroitumiseen. Etniseen segregaatiokehitykseen tulee kiinnittää Suomessa ajoissa huomiota ja siihen tulee puuttua konkreettisin, sektorirajat ylittävin toimenpitein niin kansallisella kuin paikallisellakin tasolla.
etninen segregaatio, maahanmuuttaja, monietninen alue
Tutkielma käsittelee etnistä segregaatiota ja asuinalueiden monikulttuuristumista Suomessa. Maahanmuuttajien määrän moninkertaistuminen 15 viime vuoden aikana on tuonut uusia haasteita suomalaisille kaupungeille. Suomen maahanmuuttajaväestöstä suurin osa asuu etelän suurissa kaupungeissa, joissa on havaittavissa ulkomaalaisten keskittymistä tiettyihin kaupunginosiin, kortteleihin ja kiinteistöihin. Tutkielman tavoitteena olikin kiinnittää huomiota tähän ilmiöön. Tutkielmassa pyrittiin selvittämään, miten etninen segregaatio ilmenee Suomessa, ja mitkä tekijät vaikuttavat maahanmuuttajien keskittymiseen tietyille asuinalueille. Lisäksi selvitettiin, miten itse maahanmuuttajat suhtautuvat etniseen segregaatiokehitykseen sekä monietnisellä alueella asumiseen.
Tutkimusta varten haastateltiin kahta Tampereen kaupungin asuntotoimen työntekijää, 11 maahanmuuttajaa sekä yhtä suomalaista maahanmuuttajan avopuolisoa. Kaikki maahanmuuttajat asuivat tai olivat aikaisemmin asuneet Hervannassa, joka on Tampereella sijaitseva monietninen lähiö. Hervantaa käytettiin tutkimuksessa esimerkkialueena, sillä Hervannassa ulkomaalaisten osuus asukkaista on kolminkertainen Tampereen keskiarvoon verrattuna.
Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien alueellisen keskittymisen taustalla on monia toisiinsa vaikuttavia tekijöitä. Näitä ovat mm. institutionaaliset tekijät, sosio-kulttuuriset tekijät sekä maahanmuuttajien yhteiskunnallinen asema ja resurssit. Lisäksi alueen eri ominaisuudet vaikuttavat siihen, kuinka houkuttelevaksi asuinpaikaksi maahanmuuttajat ja kantaväestö alueen kokevat. Todennäköisimmin maahanmuuttajien keskittymiä syntyy huonomaineisiin vuokra-asuntovaltaisiin lähiöihin, joissa sijaitsee runsaasti sosiaalisia vuokra-asuntoja. Maahanmuuttajat kokevat hyötyvänsä monin tavoin monietnisellä alueella asumisesta. Monietnisellä alueella asukkaat ovat suvaitsevaisempia, sosiaalisten kontaktien luominen on helpompaa ja tarjolla on enemmän ulkomaalaisille suunnattuja palveluja. Maahanmuuttajat ovat kuitenkin myös huolissaan etnisen segregaation vaikutuksista maahanmuuttajien integroitumiseen. Etniseen segregaatiokehitykseen tulee kiinnittää Suomessa ajoissa huomiota ja siihen tulee puuttua konkreettisin, sektorirajat ylittävin toimenpitein niin kansallisella kuin paikallisellakin tasolla.