Questions de marketing - Stratégies discursives dans les brochures publicitaires françaises
SORSA, SAILA (2005)
2005
Ranskan kieli - French Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14656
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14656
Tiivistelmä
Hakutermit:
Ranska, markkinointiviestintä, esite, imago, kohteliaisuusstrategiat, kulttuurisidonnaisuus
Mainosesitteet ovat olennainen osa organisaatioiden markkinointiviestintää. Tässä pro gradu -tutkielmassa keskityin tarkastelemaan, millä eri tavoilla ranskalaiset museot viestivät yleisölleen esitteidensä kautta. Sain tutkimusaineiston, kaiken kaikkiaan 41 esitettä, henkilökohtaisesti Amiensin taidemuseon johtajalta syksyllä 2003 tutustuessani museon markkinointiviestintään paikan päällä.
Tutkimuksen kohteena esitteissä oli teksti ja sen sisällä erityisesti seuraavat kolme osa-aluetta; museoiden tietoisesti itsestään välittämä imago, eri strategiat, joilla puhutella lukijaa sekä kuvitellun lukijan rooli viestinnän onnistumisessa.
Havaitsin, että museot rakentavat imagonsa erityisesti itsearvioivien toteamusten avulla, jotka ovat tyypillisiä organisaatioiden viestinnässä. Usein nämä museoiden positiivisia ominaisuuksia korostavat arviot naamioidaan joko mahdollisimman objektiivisiksi tai esitetään tietyn auktoriteetin, kuten esimerkiksi itse museon-johtajan, uskottavina mielipiteinä. Ranskalaista kohteliaisuusperinnettä noudattaen museot teitittelevät lukijaa. Poikkeuksen muodostavat lapsille ja nuorille suunnattu toiminta, johon museot kutsuvat osallistumaan sinuttelemalla.
Kuten muutkin organisaatiot, myös museot näyttävät kohdentavan viestintänsä useille tärkeille sidosryhmille. Ns. suuren yleisön kohdalla, halusin tutkia tarkemmin, heijastuuko esitteistä mahdollisesti selkeä lukijaprofiili. Teksteissä esiintyvien kulttuurisidonnaisten viittausten perusteella saatoinkin havaita, että esitteet näyttävät puhuttelevan ensisijaisesti syntyperäisiä ranskalaisia, jotka ovat kiinnostuneita taiteesta ja tuntevat hyvin oman maansa kulttuurihistorian. Toisaalta esitteet pyrkivät myös kumoamaan tämän perinteisen kävijäprofiilin korostamalla museokäyntiä elämyksenä, joka on mahdollinen kaikille.
Ranska, markkinointiviestintä, esite, imago, kohteliaisuusstrategiat, kulttuurisidonnaisuus
Mainosesitteet ovat olennainen osa organisaatioiden markkinointiviestintää. Tässä pro gradu -tutkielmassa keskityin tarkastelemaan, millä eri tavoilla ranskalaiset museot viestivät yleisölleen esitteidensä kautta. Sain tutkimusaineiston, kaiken kaikkiaan 41 esitettä, henkilökohtaisesti Amiensin taidemuseon johtajalta syksyllä 2003 tutustuessani museon markkinointiviestintään paikan päällä.
Tutkimuksen kohteena esitteissä oli teksti ja sen sisällä erityisesti seuraavat kolme osa-aluetta; museoiden tietoisesti itsestään välittämä imago, eri strategiat, joilla puhutella lukijaa sekä kuvitellun lukijan rooli viestinnän onnistumisessa.
Havaitsin, että museot rakentavat imagonsa erityisesti itsearvioivien toteamusten avulla, jotka ovat tyypillisiä organisaatioiden viestinnässä. Usein nämä museoiden positiivisia ominaisuuksia korostavat arviot naamioidaan joko mahdollisimman objektiivisiksi tai esitetään tietyn auktoriteetin, kuten esimerkiksi itse museon-johtajan, uskottavina mielipiteinä. Ranskalaista kohteliaisuusperinnettä noudattaen museot teitittelevät lukijaa. Poikkeuksen muodostavat lapsille ja nuorille suunnattu toiminta, johon museot kutsuvat osallistumaan sinuttelemalla.
Kuten muutkin organisaatiot, myös museot näyttävät kohdentavan viestintänsä useille tärkeille sidosryhmille. Ns. suuren yleisön kohdalla, halusin tutkia tarkemmin, heijastuuko esitteistä mahdollisesti selkeä lukijaprofiili. Teksteissä esiintyvien kulttuurisidonnaisten viittausten perusteella saatoinkin havaita, että esitteet näyttävät puhuttelevan ensisijaisesti syntyperäisiä ranskalaisia, jotka ovat kiinnostuneita taiteesta ja tuntevat hyvin oman maansa kulttuurihistorian. Toisaalta esitteet pyrkivät myös kumoamaan tämän perinteisen kävijäprofiilin korostamalla museokäyntiä elämyksenä, joka on mahdollinen kaikille.